... Siis JIPPIJAIJEE!
Ihan kunnon pyry ollut koko päivän täällä, omistaja ja koira eivät ole viihtyneet siis sisällä. Ulkona tuli potkittua palloa, heiteltyä fresbeetä, peuhattua lumessa ja... KOLATTUA. Ohmigosh, varmaan toinen kerta tälle talvelle. Myssla nautti siitä kenties enemmän kuin minä, Herra Sammakko, sillä onhan se hauskempi juosta aina sen lumikasan alle kun se lentää sinne penkkaan. Eikä unohdeta, että sitä lunta pitää napata suuhun! Sehän on sen koko jutun idea, lapsokaiset, sen koko jutun hauskuus! Mutta tämä veikeä otus tekee siitä kolaamisestakin kyllä mielenkiintoista ja pitää aistit valppaina kun välistä käy pohkeessa tarkistamassa että maistuuhan se vielä samalle, ettei suinkaan ole muuttunut pakastesammakoksi.
Olisihan se sääli.
Mutta sen lisäksi, että ulkona on kerrankin hauskaa muiden haukkuessa hulluksi, niin lisäksi sisälläkin pystyy hengittämään. Aivan oikein, energiapiikki kanavoitiin siivoamiseen!
Ollaanpa sitä nyt taas ylpeinä. (Sietääkin olla!)
