Joulua odotellen

Talomme alle on pesiytynyt kärppä, ja koira sitä jaksaa haistella, mutta ainakaan suuri metsästäjämme ei vielä sen kummemmin siihen reagoi. Tuskin alkaakaan.

Lomailemasta palasin ilman koiraa eilen, alkusuukkojen jälkeen karvainen kaverini mökötti minulle kuin sanoakseen "missä sitä on oikein oltu". Onneksi ei ole pitkävihainen tapaus, vaan nukkui illasta jo jalkoihin painautuneena ja järsi tuliaisiksi tuomaa palloa hajalle onnellisena.

Huomenna tullaan näkemään saman rotuisia tuttuja ja sunnuntaina tulee tämä hoitokoira sitten ja lähdemme mökille. Joten ei Mysslalta ainakaan kavereita puutu. Joululahjatkin on jo varattu, enää pitää vain paketoida, että vaavi pääsee repimisen makuun : 3 On sitä suloista katsella.

Koirapuisto

Tänään käytiin koirapuistossa pitkään aikaan, ja Myssla oli kyllä niin innoissaan kun vain voi koira olla. Meillä oli Bella-kaveri mukana ja sekin innostui leikkimään, vaikka ei aina olekaan se innokkain kaveri... Aluksi siellä oli sakemanniuros, mutta se lähti samalla kun me tultiin, joten siitä ei saanut kaveria.

Kattellaan jos tässä pääsis kohtapuoleen uudelleenkin tuonne koirapuistoon, ehkäpä huomenna :)

HIIHTÄMÄÄN

Eli kuten otsikosta voi jollain yliluonnollisella tavalla päätellä, kävimme ostamassa valjakkohiihtokamppeet. Husky-valjaathan meillä jo valmiiksi olikin, mutta tarvitsimme minulle vyön ja joustavan remmin. Joten nyt kun lähdemme tuossa talven tullen kokeilemaan tätä hiihtämistä, saamme jälleen uuden harrastuksen siirrettyä listaltamme "aiomme kokeilla" listaan "kokeiltu". Saa nähä miten käy!

Elämää, elämää...

Partacollien tapaaminen meni äärimmäisen hyvin, enköhän selviä kahdesta viikosta niiden kanssa. Mysslallakin voi olla todella mukavaa kun saa reuhata rauhassa kaverin kanssa. Itsekin odottelen innolla.

Tänään oli mukava herätä katsomaan, kuinka koira nukkui pää tyynyn alla (ei siis sen tyynyn, jonka päällä minä nukun) ja kun herätin sen, se vain vilkaisi pikaisesti ja tunki päänsä takaisin tyynyn alle. Tyylinsä kullakin, mutta aamun se pelasti kyllä. Ja kun höyrypesimellä pesin suihkukaapin oven, oli lieviä vaikeuksia pitää utelias kuono pois kuuman höyryn tieltä. Ikinä en arvannut, että koiranomistamiseen tarvittaisiin akrobaattisia taitoja!

Kaveriasiaa

Käytiin tänään kattomassa miten hyvin Myssla tullee toimeen partacollien kanssa, joka olis tulossa hoitoon jouluksi :) Hyvin meni ja ne juoksi kyllä niin paljon että huh huh! Ei siis odotettavissa rauhaisaa joulua, mutta ei se mitään, en olis halunnutkaan. Ja ehkä nyt en joudu syömään montaa viikkoa jouluruokia putkeen kun on kaksi herkkusuuta muutenkin (toivossa on hyvä elää).

Ainakin se on varmaa, että paljon tulen olemaan ulkona ja tylsää tuskin tulee mökilläkään.

Ruokintaa

Pitäisi tyhjentää pakastinta lihoista joulua varten ja valmistaa koiralle jotain hyvää. Saa nähdä kuinka paljon nirsoaa tällä kertaa niitä minun keittotaitojani. Tosin tällä kertaa en anna raakana lihaa, paistan sen ja sekoitan vaikkapa riisiin tai johonkin. Kokeilen ehkä yrjölän puuroa?

Yrjöän puuron resepti (en tiedä onko ainoa oikea originelli Yrjölä ja olen liian laiskalla päällä ottaakseni selvää):

1 dl ohrasuurimoita
1 dl tattarisuurimoita
1 dl hirssisuurimoita
1 dl luonnonriisiä
500 g lihaa/mahaa
raastettua porkkanaa tms.

Laita ainekset ja 2 l vettä vuokaan, hauduta noin 150-200 asteessa noin kaksi tuntia. Puuroon voit lisätä esimerkiksi öljyä, 1-2 valkosipulin kynttä (kuureina) yms.

Tuon reseptin kaivoin http://www.yannods.net/jutut/puuro.htm . Ja itse varmaan teen siitä vähän omalaiseni version. Esimerkiksi sillä tyylillä, ettei kauppaan tarvitse lähteä. Tattaria ainakin löytyy, kun kukaan ihmisolento ei niitä meidän perheessä syö, koira on ainakin joskus tykännyt. Että niin ikään. Voisinpas tästä lähteä vaikka kokeilemaan ja katsomaan mitä meiltä löytyy.

koirakoulutusta jälleen

Yritin opettaa murua keräämään lelunsa. Tämän päivän lopputuloksena oli, noh, se osaa ottaa sen yhden lelun suuhunsa silloin tällöin ja tuoda minulle, ja koriin, mikäli itse olen tarpeeksi nopea laittaakseni sen korin sinne lelun alle. Tietenkin ongelmana on, että jos otan korin väärään aikaan, Myssla kiinnittää huomionsa koriin ja tiputtaa sen lattialle - paikkaan, mihin se ei saisi tiputtaa mikäli mielii oppia tämän tempun.

Mutta mikäli koiratemppuideoita on ihmisillä niin niitä vastaanotetaan mielellään. Oma mielikuvitukseni taso on tällä hetkellä sitä luokkaa että viimeksi opetin koiran nostamaan etukäpälät pöydälle -temppu mistä ei koskaan tule olemaan mitään hyötyä. Ainakaan todennäköisesti.