lauantaina, elokuuta 08, 2009

Kesä meni

... Tai ei ehkä vielä siltikään. Sulamisvaara on edelleen olemassa, sekä omistajalle että koiralle.

Mutta niin on jälleen aikaa männyt siitä viimeisestä päivityksestä ja tiedän, että voisi ehkä yrittää tiukentaa tahtia. Ja keksiä jotain uutta sanottavaakin välistä. Siksipä ajattelin että voisin tähän kirjoittaa lähes menestyksekkäästi tapahtuneita koirankoulutussessioita, ehkäpä joku joskus hamaassa tulevaisuudessa pitää niitä jopa hyödyllisinä vinkkeinä! Tai sitten ei, mutta tuleepahan vaihtelua omaan elämääni.

Tähän ensimmäiseksi tempuksi voisin iloisesti kertoa vaikkapa sen viimeisimmäksi opetellun tempun: "leiki kuollutta". Klassista ja hauskaa tässä nykyajan ah-niin-perin-kovin-väkivaltaisessa-maailmassa.

Tarvikkeet: pirusti makupaloja, aikaa ja koira. Mieluiten pirteä koira, jotta opetus on muuta kuin suuri vitutuksen aihe molemmille.

Ja näin se lähtee: Pyydä koira ensimmäiseksi makaamaan ja vie sitten makupalalla houkutellen koira kyljelleen. Kehu ja palkitse. Tee näin useita kertoja, voit ottaa jo vaikka toisen käsimerkin käyttöön (esimerkiksi "sormiaseen", kuten meidän tapauksessa).

Kun koira menee mielellään jo maahan, ja miksei sellälleenkin, riippuen omistajan tahdosta, miten ikinä haluaakaan sen opettaa, voi ottaa myös sanan käyttöön (esim. PAM). Tee tätä useampi kerta ja vähennä pikkuhiljaa toisen käsimerkin (siis lakkaat ohjaamasta sitä makupalalla kyljelleen) vaikutusta.

Kun koira osaa mennä ilman erillistä ohjaamista kyljelleen jo pelkästä sanasta ja esim sormiaseesta, voit vaikeuttaa temppua esimerkiksi nousemalla itse kyykkyyn (jos olet istunut) ja siitä seisomaan.

Siinä vaiheessa kun koira suorittaa kuolemansa yhä uudelleen onnistuneesti niin että seisot, voit ruveta opettaan koiraasi kuolemaan muustakin asennosta, siis opettamaan sen maahan-käskyn siinä alussa pois.

Muistahan pitää taukoja, ettei koira väsy hetkessä kyseiseen temppuun, ruoki sitä kuin pientä porsasta, kehu iloisesti ja vilpittömästi, tee eri paikoissa ja kasvata häiriöympäristössä toimimista (siinä vaiheessa kun koira osaa sen vähemmän häiriöisessä ympäristössä) ja mikä tärkeintä: LOPETA AINA ONNISTUNEESEEN SUORITUKSEEN. Tämä on helpointa siinä vaiheessa kun koira ei ole liian väsynyt toimiakseen.

Hupaisia koirankoulutushetkiä! Kysymyksiä, mielipiteitä ja kritiikkiä vastaanotetaan neuvosta :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hellurei