perjantaina, helmikuuta 12, 2010

Aktivointileluja


Ajattelin tässä kertoa erilaisita aktivointileluista, mitä meillä on kokeiltu. Tajusin nimittäin, että niitä on aikamoinen kasa ja joku saattaapi joskus havaita hyödylliseksi muistaessaan millaisia kokemuksia mahdollisesti jollakulla on.

Aloitetaan vaikka perus KONGista. Todettu hyväksi, Kongivaahtoakin on kokeiltu sisään. Pentuna tosin välitti siitä ehkä enemmän kuin nyt aikuisena. Naapuri kertoi, että he jäädyttävät koiranmakkaraa KONGin sisään, jolloin koiralla on haasteellisempaa saada se ruoka ulos sieltä. Kuulemma erinomainen harraste yksinoloon - sillä perusteella, jos koira syö yksinollessaan. Meillä kun ei syö. Lisäksi se aiheuttaa sen, että koira ei riehu ympäri taloa, kuten joidenkin lelujen sivuvaikutuksena on... (kuva)


Aktivointipallo. Aiheuttaa järetöntä riehumista pallon perässä ympäri kämppää. Se on helppo, viihdyttävä ja sitä monen värisenä ja näköisenä. Esimerkiksi nyt olen löytänyt eläinkaupasta parkettipallon, jota en kyllä ole testannut, että toimiiko oikeasti. Meillä kyllä olisi parketti, mutta aktivointipallojakin on useammanlaista... Aktivointipallossa tosiaan on se, että koira saattaa hyvinkin keilata lattialampun pallolla nurin tai vastaavaa. Mutta suosittelen ehdottomasti. (kuva)

Ostin kerran sellaisen pitkulaisen muotoisen, jossa toisessa päässä oli reikiä. Sen sai keskeltä kierrettyä auki kahteen osaan. Sinänsä ihan pätevä lelu, mutta materiaalina oli jotain kumia tai vastaavaa, vähän kun se kastui niin saman tien oli imassut kaiken pölyn, hiukset, koirankarvat... Vaikka yleensä en ole herkkänahkainen koiran lelujen, herkkujen, ties muiden suhteen niin se aiheutti sellaisen reaktion, että roskiin vain. En jaksanut olla viiden minuutin välein ottamassa nameja pois ja pesemässä sitä, jotta koiralla olisi edes välttävän puhdas lelu. Valitettavasti en pitkäpiimäisen etsinnän jälkeen löytänyt netistä kuvaa kyseisestä tuotteesta, mutta sen sanon niille jotka leluja valmistavat että äly hoi. Voisi vähän miettiä miten materiaalit käyttäytyvät juuri esimerkiksi kastuessaan (eli kuolautuessaan).

Aktivointipallon sukulainen DaBomb, jonka ostin kerran osottautui jälleen huonoksi valinnaksi. Pallohan muistuttaa pommia, joten lattialle osuessaan se myös ääntää samalla tavalla. Ei liian kovaa, eikä liian hiljaa, mikä minun mielestäni nostaa lelun pisteitä kuitenkin hitusen. Mitään hirveen suurta herkkusaalista ei kyseiseen leluun saa laitettua (toisaalta kelpasi myös ilman herkkujakin) eikä kyseiseen leluun kannata laittaa mitään sellaista herkkua, joka sotkee vähääkään tai voi jäädä jumiin. Minulle nimittäin selvisi, ettei kyseistä lelua voi pestä. Mitä ihmettä koirien lelujen suunnittelijat ajattelevat leluja tehdessään?! Nimittäin kun huuhtasin lelun jonkun perheenjäseneni tungettua sinne jotain vähän tahrivaa ainetta, DaBombista lähti ääni kokonaan. Lisäksi koirani söi heti ulokkeet, joten nyt se on vain hiljainen pallo, jossa on reikä. (kuva)

Ufon mallinen lelu oli kuulemma hyvä, näin myyjä sanoi. Kuulemma koiralle aiheuttaa vähän haastetta saada se ylösalaisin, kun pohjassa on paino. Noh, minähän kokeilin. Koira läppäsi tassullaan kerralla sen ylösalaisin ja isojen ja monien reikiensä ansiosta se oli siinä. Kaikki herkut sai samalla kertaa. Lisäksi taa syötiin kaikki ulokkeet lelusta. Joten ehkä meillä oli liian isolle koiralle tarkoitettu (en kyllä usko, kun myyjä ei sanonut mitään koosta) tai sitten lelun idea oli hyvä mutta suunnittelu huono. (kuva)

Dog Spinny, Nina Ottossonin suunnittelema koiran aktivointilelu. Se on myös helpoimmasta päästä, ei koiralla ainakaan ole mitään ongelmia löytää nameja tai saada niitä pois. Hieman harmittaa, olisihan sitä voinut ostaa vaikeammankin. Lisäksi Ottossonin tuotteet ovat yleensä aika kalliita... (kuva)

Variaatio Ottossonin aktivointimatosta, jonka tein itse. Kuva on ihan oikea Ottossonin tuote. Mutta en tiedä pitäisikö matto olla liimattuna kovalle alustalle, niin, ettei sitä voi rytätä vai mitä ihmettä? Myssla ainakin ryttää sen kerralla. Vaikeutuupahan herkkujen etsiminen, jos eivät lennä pois ennen sitä. Mutta siis ihan viihdyttävä, aika helppo lelu. (kuva)

Pyramidi on hemmetin hyvä ostos! Siinä ei ole kuin yksi reikä yläpäässä, ja vielä sijoitettuna niin, että vaikka lelu kierähtäisi ympäri, ei herkut tipu suorinta tietä ulos. Sama periaate kuin ufossa, eli pohja on painotettu. Tällä kertaa jopa suunnittelu ja työn tulos oli hyvä. Lelu on astetta vaikeampi kuin muut tähän mennessä. (kuva)

Pullo on ollut myös hyvä ostos. Sieltä on vaikea saada nameja pois, muttei kuitenkaan liian vaikea. Myssla on ainakin pitänyt suuressa arvossa sitä ja itsekin olen ollut tyytyväinen tulokseen. Suosittelen. (kuva)

Ja sitten perinteisiin: Vessapaperihylsyn sisään makupaloja ja reunat taitetaan kiinni. Toimii parhaiten pennun kanssa, aikuiselle koiralle ei ole enää mitään haastetta. Lisäksi ideaa voi soveltaa mihin tahansa pahvipakkaukseen, joka on puhdas, ja jonka saa viimeistään taittelemalla kiinni.

Että sellaista. Toivottavasti oli edes jotain hyötyä jollekin.

torstaina, helmikuuta 11, 2010

Näyttelyharjoitukset

Kun tuo match show viimeinkin lähenee, niin mietin, että pitäisikö viimeinkin aloittaa tuollainen kouluttaminen sitä varten... Karvakin lähtee mutta harjasin sen toissapäivänä. Nyt tuulee ja tuiskuaa, eli ei tee mieli lähteä ulos juoksemaan.

Ravaamisen se toisaalta on jopa oppinut, kun aamulenkeillä harjoitellaan perus remmillä. Viimeinkin voisi liittää siihen jonkun käskysanan ja näyttelyhihnan. Näyttelyhihnassa tosin koira kulkee muutenkin paljon nätimmin kuin normiremmissä, sen kanssa kun en ole yleensä antanut leikkiä - toisin kuin sen nahkaisen remmin...

Astetta vaikeampi tapaus onkin sitten taas löytää se näyttelyremmi. Minulla kun asiat ovat niin fiksusti vähintään kolmessa eri paikassa.

Ja totta kai tarvitsisin jonkun räpläämään koiran hampaat sun muut, jotta taas tottuisi asiaan. Joten tulukeehan Saivan kanssa vaikka huomenna lenkille niin pääsette räpläämään :D

sunnuntaina, helmikuuta 07, 2010

Niitä kuvia

Lisäsin juuri niitä kuvia Mysslasta ja Muffesta, löytyy galleriasta.

Mmm, haisen pissalle. IHANAA!

Kuten otsikkokin jo asian ilmaisi, koirani on alkanut pyöriskellä toisten tekemissä pissalätäköissä. Voi jösses. Uskaltaakohan tuota pitää kuinka vapaana enää, saa muuten yleiseltä vessalta haisevan koiran viereensä...

Koira hoidossa

Minut herätettiin tänään epätoivoisten kauneusunieni keskeltä ja vain kysyttääkseen, jotta hoidanko koiranpentua tänään. No tottahan ihmeessä, joten nyt jaloissa vipeltää tuommoinen sekarotunen koiranpentu Muffe, jossa on ainakin terrieriä ja se näkyy paitsi karvassa myös luonteessa. Ärhäkkä tapaus ja noita Mysslan luita syödessään toivon, ettei sillä mene maha sekasin. Äsken kalusi henkitorvea (olin täysin yllättynyt jo siitä, että Myssla ANTOI sen syödä rauhassa) ja nyt kaluaa savustettua jotain luuta, ja olen täysin ällistynyt siitä, että Myssla keskittyy täysillä syömään omaa luutaan, siis pekonilla täytettyä puruluuta, josta se ainakin viimeksi taisi oksentaa... Mutta ainakin ovat paaaaaaaaaaljon rauhallisemmin kuin tuossa puolisen tuntia sitten kun katsoi sitä rallia... Kuviakin ehkä jopa tulossa myöhemmin, jos saan luvan julkaista Muffesta netissä. Joten ilmoittelempa siitä taasen tässä.

Pitäisköhän tässä hommata toinen koira vaan sen takia, että Mysslalle maistuis luut paremmin? Nyt sentään ruoka maistuu normaalisti. Saattaa kyllä olla syynä, että pienensin annoskokoa. Ha ha haa, I'm evil. Tai sitten en.

lauantaina, helmikuuta 06, 2010

Lepopäiviä

Tässä nyt muutama päivä on pidetty Mysslalla lepopäivinä, nimittäin keskiviikko-ilta veti koiran viimeistaan aika loppuun kun meitä oli vain kaksi treenaamassa agilityä. Ei me kyllä koko tuntia oltu hallilla, mutta kotimatkakin kesti jotain reilun tunnin - piti kiertää kun lumisade tukki polut, että poispääsy metsästä oli aika extreme-kokemus.

Yksi päivä päätin jopa kokeilla tuota, jotta miten sujuisi tuo toisten koirien ohittaminen nätisti, ja kyllähän tuota namipalat kelpas, vaikka ollaankin vielä sillä asteella, että pyydän vain koiraa istumaan ja tuijottamaan minua. Niin kauan sujuu hyvin, kunnes koira on kohdalla ja siinä viimeistään pitäisi päästä haistelemaan, mutta en antanut siihen tilaisuutta. Että sellaista. Mietin, että pitäiskö kuonopanta ottaa hetkeksi virallisesti käyttöön, kun murisee ja haukkuu joillekin koirille. Viime kerralla auttoi hetkeksi ainakin. Mutta kokeillaan nyt ensin tuota namipalkkausta.

keskiviikkona, helmikuuta 03, 2010

Kaikenlaista


Maanantaina tosiaan käytiin Saivan kanssa taas lenkillä mehtässä ja riehuivat kivasti energiansa loppuun. Tosin aina kun Saiva on kylässä niin kaikki luut maistuu - semmoisetkin mitkä ei normaalisti maistu. Se löysi semmoisen muutaman viikon vanhan luun, jossa oli pekonitäyte, sitä sitten mussutteli ja ärisi Saivalle aina kun se tuli liian lähelle. Mutta ahneella on paskanen loppu ja näin ollen Myssla oksensi illemmalla... Mammapa joutui sitten siivoamaan ja ihmetteli samalla kuinka kummassa se oli mennyt sille halvemmalle ja helpommin siivottavalle matolle, eikä siihen mihin yleensä on hyvä tehdä vahingot, eli sille ylikalliille ja "karvaiselle" matolle, joka on siinä vieressä!

Eilen sitten käytiin Haaparannassa Saivan omistajan kanssa, koirat meni sillä välin minun isovanhempieni luo Kemiin peuhaamaan keskenään. Haaparannasta mukaan tarttui kilon säkki kaikenlaisia ruokatorvia sun muita, savustettuja ilmeisesti. Olivat alennuksessa, n. 10e se säkki! Lisäksi ostin semmoisen Nina Ottossonin pyramidin, mitä tuo eilen jo kokeili ja ilmeisesti ainakin hitusen oli vaikeutta verrattuna normi aktivointipalloihin. Savustetun luun ostin myös, ja annoin sen jopa eilen, muttei hirveästi tuntunut maistuvan. Vielä ainakaan. Sitten toki IKEAsta halpojen ja kestävien pehmolelujen joukosta valitsin sellaisen ison krokotiilin. Ei silläkään oikein jaksanut leikkiä. Ja totta kai IKEAsta lelulaatikon tuon roinalle. Olipa muuten justiinsa naftin kokonen. Sitten pari namipussia. Saivan omistaja on hyvä ja kertoo jos unohdin jotain... Kemistä taas semmoisesta halpakaupasta kuin Ollikainen löytyi 400g kuivattua kanaa hintaan vajaa 10e.

Tänään ehdittiin aamulenkillä tekemään polku tuonne mehtään, että pääsee lähemmäs kotiovea. Huomenna päästään varsinaisesti kokeilemaan sitä, kun Veila tulee lenkille... :D Ja tänään on vuorossa agility jälleen!