Minut herätettiin tänään epätoivoisten kauneusunieni keskeltä ja vain kysyttääkseen, jotta hoidanko koiranpentua tänään. No tottahan ihmeessä, joten nyt jaloissa vipeltää tuommoinen sekarotunen koiranpentu Muffe, jossa on ainakin terrieriä ja se näkyy paitsi karvassa myös luonteessa. Ärhäkkä tapaus ja noita Mysslan luita syödessään toivon, ettei sillä mene maha sekasin. Äsken kalusi henkitorvea (olin täysin yllättynyt jo siitä, että Myssla ANTOI sen syödä rauhassa) ja nyt kaluaa savustettua jotain luuta, ja olen täysin ällistynyt siitä, että Myssla keskittyy täysillä syömään omaa luutaan, siis pekonilla täytettyä puruluuta, josta se ainakin viimeksi taisi oksentaa... Mutta ainakin ovat paaaaaaaaaaljon rauhallisemmin kuin tuossa puolisen tuntia sitten kun katsoi sitä rallia... Kuviakin ehkä jopa tulossa myöhemmin, jos saan luvan julkaista Muffesta netissä. Joten ilmoittelempa siitä taasen tässä.
Pitäisköhän tässä hommata toinen koira vaan sen takia, että Mysslalle maistuis luut paremmin? Nyt sentään ruoka maistuu normaalisti. Saattaa kyllä olla syynä, että pienensin annoskokoa. Ha ha haa, I'm evil. Tai sitten en.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hellurei