Lenkkeilyä

Tänään Veila tuli yllättäen lenkille meidän kanssa, joten tuli tehtyä semmoinen pitkä lenkki. Otettiin myös pentu mukaan, joka jaksoikin yllättävän pitkään roikkua mukana. Myssla antoi Veilan rauhassa tutustua karvapalloon ja leikkivät tosi nätisti kolmestaankin. Koko ajan aikuiset kaverukset pitivät silmällä, että pentu pysyi tallessa. Mysslakin sai pitkästä aikaa kunnon lenkin mehtäsä!

Mammavapaa

Kävimme Mysslan kanssa kahdestaan noin puolen tunnin mehtälenkillä tänään. Oli itsellekin mukavan rauhallinen lenkki ja koirakin tykkäsi kahdenkeskeisestä ajasta :)

Rauhallista(ko)

Pikkaisen vaatii tarkkaa silmää ja nenää, kun pitää komentaa noita. Enemmän ehkä Kleppaa, se kun ei millään pitäisi siitä, että Myssla tulee luokse jos Kleppa rauhoittuu viereen. Eli se murisee ja näyttää hampaitaan. Joudun siis torumaan Kleppaa ja houkuttelemaan Mysslan luokseni, kun se ei ole ihan varma onko sen sallittua enää. Hitto vie, tuommosta en kyl rupee kattoon yhtään! Sais se Myssla opettaa pennulle sen kaapin paikan, ennen kuin oikeasti rupee pomottaan liikoja! Ehkä se tässä muutaman päivän päästä, nyt Myssla sai etuoikeuden nukkua mun sylissä, kun Kleppa sille äsken ärisi.

Kuvatuksia

Ja kotia kohti

Tänään pääsimme vihdoin ja viimein kotia. Eihän tässä viikonlopun aikana istuttu kuin jotakuinkun 10 tuntia junassa. Nyt on jalat turvonneet ja mieli rentoutuu tässä sängyllä istuessa ja valittaessani tänne kaikki kuulumiset...

Ihan ensimmäiseksi menomatkalla juna oli tupaten täynnä myös eläimiä joten voitte vain kuvitella mitä siitä tuli... Pienet yöunet taustalla ja ah niin ihana ruuhka. Meinasi käämit palaa, mutta suunnattoman kärsivällisyyteni avulla selvisin tehtävästä. Eipä siinä, enon luo oli ihan mukava mennä. Mummokin oli mukana ja tietäähän sitä miten mummot käyttäytyy koiran ja ruuan kanssa.

Lauantaina näyttelyssä menin ihan älyttömän hyvin! Tuomarina oli Paavo Mattila, joka kuulemma (ainakin saksanseisojien keskuudessa) on hyvin, hyvin tiukka tuomari. Mutta lopputuloksena ERI NUK1 PN4. Ei ruusuketta, mutta seuraavassa sitten!

Sunnuntaina lähdettiin hakemaan Kleppaa, ja voi että Myssla innostui tytöstä! Leikkivät innokkaasti autossa ja junassa ja kun päästiin kotiin niin yhtä rallia talonpäästä päähän. Kova on tyttö sanomaan vastaan ja ihan Mysslaakin ihmetyttää pieni pirajanrääpäle, mutta hyvin se otti sen vastaan! Ei ole kyllä moitteen sijaa. Aivan loistavaa. Arjen aloittamista odotellen...

Ja väsyneenä matkasta totta kai iskin tämän tekstin väärään paikkaan... Aluksi. Tämä on korjattu versio.

Matkaan jo käy...

Viimeiset päivitykset ennen pentua ja koiranäyttelyä! Huomenna lähdetään matkaan - junalla, koska autoille oli luvattu niin mukavat pääkallokelit. Mutta ei se mitään, en lannistu vähästä ja sitä paitsi mummoni aikoi tulla joka tapauksessa mukaan auttamaan junassa. Joten tällä kertaa pääsen ehkä vessaankin, mikä tietää hyvää matkaa. Kuinka moni on joskus pidättänyt sen 5-8 tuntia, kun ei ole päässyt vessaan, kun koiraa ei uskalla jättää yksin? Mutta joo. Stressitaso on korkealla, tosin nyt olen melko varma, että lähes kaikki on pakattu. Kaikki, mitä en tarvitse huomenaamulla. Ja silloin pakkaan loput.

Huomenna tuleekin Saiva vielä viemään Mysslan energiat pois, jotta junamatka sujuisi rauhallisesti. Tosin äitini tokaisi tähän ihan mahtavan kommentin: "Uneksi sinä vain". Kiitos, äiti, se lohdutti.

Ja panikoin loppuillan. Tarvinko vielä jotain?!?!?

Kalaa, kalaa

Oltiin tänään Veilan kanssa jäällä kävelemässä aamusta. Koirakin sai syödäkseen kunnolla kun ärsyttävät pilkkijät olivat jättäneet saaliinsa jäälle. Siis ihan oikeasti, jos pitää pilkkiä, vie kalat vaikka naapurin kissalle tai nakkaa takaisin veteen tai vaikka pilki ilman syöttiä! Roskakalastus on niin perseestä, eikä ihmiset ajattele. Ihan hyviä kaloja oli, ihan kunnon kokoinen ahvenkin löytyi! Hiisi vieköön, olisin voinut itse viedä sen, mutta ihan kuin minulla mitään pussia olisi ollut mukana. Mikä idea on kalastaa, jos ei haluta pitää saaliita? Tällaiset kalastajat voisi tunkea siitä pilkkireiästä jään alle. Nyt on todella kivaa, jos koira saa jonkun loistartunnan niistä kaloista, mutta onneksi ei oltu makean veden päällä kävelemässä. Ei niin paha asia. Mutta silti! Ja kun Veilakin pyörii niissä, on mahtanut olla hyvät aromit loppuillan... Että haistakaa paska te jotka ette osaa pilkkiä kunnolla.

Ja tuon pienen purkauksen jälkeen muihin aiheisiin. Agilitytreenit oli tänään peruttu, eikä minulle oltu kerrottu mitään. Kivakiva. Kävin sitten 10 minuuttia treenaamassa yksinään, mutta koirakin oli sen verran väsynyt, että lähdimme kohti kotia melkein saman tien. Ei ole minun vikani, että ohjaajalla ei ole numeroani, koska olen sille useamman kerran soittanut. Tiedä sitten, miksi ei ollut ottanut ylös sitä.

Muuten on koira nukkunut koko päivän. Huomenna pakataan kimpsut ja kampsut ja perjantaiaamusta lähdetään kohti Tamperetta. Talo alkaa pikku hiljaa olla pennuntulokunnossa, mattoja on otettu osittain jo pois ja loputkin häipyy viikonlopun aikana viimeistään. Huomenna pitääkin väkertää autoon semmoiset pressusysteemit, että ihan heikompia hirvittää. Ei vaan, että koirat voisivat matkata takapenkillä.Ideaalia. Pitääpäs nyysiä vanha lakana sitä varten.