Koirapuistoilua

Löysin tänään kuolleen täin ja Klepan juoksukin alkaa olla takana päin.

Joten tänään käytiin pitkästä aikaa koirapuistossa. Mentiin ihan piruuttaan sellaiseen aikaan, ettei siellä taatusti ollut ketään. No, muuten meni hyvin, mutta poislähtiessä Myssla tahtoi ruveta vääntämään kättä eikä tullut luokse, juoksi vain karkuun. Paskanmarjat rupea sen perässä juoksemaan, vaan laitettiin Klepan kanssa portti kiinni ja muka-lähdettiin pois. Vähän matkan päästä käännyttiin takaisin, että haluaako Myssla silti tulla mukaan. Ei halunnut, tämä toistettiin kolmesti. Sen jälkeen laitoin Klepan kiinni puiston ulkopuolelle, ja menin itse puistoon. Ajoin Mysslan uhkaavilla eleillä ja murinalla ensin pois, sen jälkeen käänsin sille selkäni ja kävelin vähän matkan päähän ja tuijotin vain eteeni. Se haisteli kauempana, lähempänä, puuhaili omiaan, kävi välistä tarkistamassa onko Kleppa kunnossa kun se kitisi siellä aidan toisella puolen ja muutaman kerran tuli varovaisesti haistelemaan minuakin. Osan aikaa se taas asettui istumaan selkäpuolelleni, n. 3 metrin päähän ja katseli vain minua.

Puoli tuntia me tätä jatkettiin, ennen kuin käännyin Mysslaan päin ja kyykistyin ja "päästin takaisin laumaan". Sen jälkeen se seurasi kuin lammas, ainakin portille asti. Saa nähdä saako seuraavalla kerralla tapella myös, vai mitä pitää keksiä.

Allergiakuvia

Lupasin teille näitä allergiakuvia ja nyt viimein sain aikaiseksi laittaa ne tänne...

Torstai

Torstai

Perjantai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Hyi täi!

No, tälleensä mahdollisesti löytyi syy Mysslan allergiselle reaktiolle, nimittäin täi, jos tunnistin oikein moisen otuksen. Useastihan minä tuon karvanaaman tarkistan, vaan eipä löytynyt mitään aikaisemmin satunnaisotannalla. Ei se pysyisi paikoillaan niin kauaa että saisin koko komeuden täikammalla (jota ei ole) tutkittua. Mutta tänään tuli napakymppi ja löysin yhden ötökän ja _ehkä_ toisen, tosin en siitä täysin varma voi olla kun en saanut mokomaa hyppysiini. Eipä siinä muuta kuin Frontlinea pipetissä apteekista, kävipä juuri niinkin, että paskanmarjat selvisin yhdellä paketilla. Piti ostaa molemmille omat kun olivat 5-10 kg ja 10-20 kg ja toiselle annostus oli liian iso ja toiselle liian pieni. Toinen maksoi 32,84 € ja toinen 26,74 €, mihin sitten menikin reilusti loppukuun ruokarahat. Opiskelijan onnea <3.

Tällainen otus se mahdollisesti oli, en ole täysin varma. Tämä yksilö on nimeltään Linognathus setosus ja lisätietoa otettu osoitteesta http://www.exspot.fi/muut-ulkoloiset/koiran-tai.asp :

Koiran täi (Linognathus setosus)

Täi on koiran yleisin ulkoloinen. Se on noin 2 mm:n pituinen ruskehtavan värinen siivetön hyönteinen, joka elää koko elämänsä koiran iholla ja karvassa. Se käyttää ravinnokseen koiran verta. Täin imemä veri näkyy tummana sen takaruumiissa.

Täi tarttuu koirasta toiseen tai saastuneiden hoitovälineiden välityksellä. Koirasta toiseen se tarttuu helposti, erityisesti talvella, jolloin kaupunkikoirat ovat läheisessä kontaktissa toisiinsa esim. koirapuistoissa. Täitartunnan leviämisen kannalta otollisia ovat näyttelyt, kokeet ja muut koiratapahtumat, jotka keräävät paljon koiria yhteen.

Tavallisin täitartunnan oire koiralla on jatkuva voimakas kutina ja siitä seuraava raapiminen, koska täiden puremat ovat hyvin kutiavia. Varsinaiset ihovauriot ovat yleensä raapimisen seurausta, joka johtaa karvanlähtöön ja sekundaarisiin bakteeritulehduksiin. Jotkut koirat saattavat olla oireettomia kantajia tai niillä on vain vähäistä kutinaa. Täin puremat kutiavat vielä pitkään sen jälkeen, kun itse täit ovat jo kuolleet. Kutinan jatkuminen ei välttämättä merkitse sitä, että hoito on epäonnistunut.

Vaikka loisen koko elinkierto tapahtuu koirassa, munia ja yksittäisiä aikuisia yksilöitä saattaa olla myös koiran ympäristössä, joten huolelliseen häätöön kuuluu koiran lähiympäristön (makuupaikat ja matot sekä hoitovälineet, kuten harjat) puhdistaminen. Koiran täi on eri laji kuin ihmisen päätäi, eikä tartu ihmiseen.

Minä epäilen, että Mysslan karvanlähtö on kuitenkin luonnollista, eikä punkista johtuvaa.

Turvotusta iltasella

Eli jatkoa edelliselle postaukselle. Illallahan turvotus rupesi uusiutumaan, joten annoin kyytabletin ja seurailin yöllä vähän väliä miltä se koira näyttää. Eli heräilin kahden tunnin välein seuraamaan tilannetta ja kyllä se siitä lähti sitten laskeutumaan.

Verinen kuono johtuu siitä, että siinä yhdessä paikassa on iho kadonnut jonnekin, olisiko sitten raapimisen syytä. Yhtä kaikki soitin eläinlääkärille että millä sitä hoidan ja ainakin Betadinea sekoitettuna veteen, että näyttää laihalta teeltä se väri ja sitten jotain pulveria, jonka nimen voin kertoa kunhan muistan mitä se on. Jos kuono rupee mätimään, eikä meinaa milläsäkään parantua, turvotus uusiutuu jatkuvasti ja näinikään niin ei muuta kuin takaisin eläinlääkärille. Lupasi kyllä, että tuskin tänä viikonloppuna tarvii mennä käymään, mutta koska sitä ei ikinä voi tietää, otin siis selvää (jo eilen illalla) päivystävän numeron ja sitten nyt kävin googlettamassa kemin kaupungin eläinlääkärin numeron kaiken varalta. Hyvää ennaltaehkäisyä!

Allergiaa ja eläinlääkäreitä

Viime viikonloppu vietettiin äidin luona Oulussa, nähtiin samalla ajokoira Tunea, islanninlammaskoiria Kvennaa lenkin merkeissä ja Tuhkista ja Hiltua ja Hiltun 3viikon ikäisiä pentuja, sekä Veilaa. Oli mukavaa ja koirillakin oli vaihtelua vapaana juostessaan. Kleppakin on ollut niin äksy kaikille että ei ole mitään ongelmaa pitää vapaana - eihän se päästä ketään vierasta koiraa ihan heti lähelle ;) Veilan se kyllä muistaa ja Tunea se ei nähnyt, niin typerä en sentään ole. Mysslan kanssa käytiin sitten Tunea morjenstamassa. Olipa mukava lenkki kun ei kukaan räyhännyt turhaa.

Tänä aamuna sitten aamulenkin jälkeen huomasin Mysslan kasvoissa jotain omituista. Sen kuono oli turvonnut ja siinä oli verta. Soitin sitten eläinlääkärille, joka käski tuoda saman tien näytille. Siihen mennessä Mysslan silmänympärykset olivat myös turvonneet ja kirkkaan punaiset ja korvatkin vaihtoivat värinsä tähän punaiseen. Kutina rupesi vaivaamaan kehossa myöskin.

Allerginen reaktio, vähän sama asia kuin ihmisillä pähkinäallergia, joskaan nämä oireet eivät tukkineet Mysslan hengitysteitä (Onneksi!!). Sitä mistä se tuli ei varmaan ikinä saada selville, mutta olen kyllä miettinyt allergiatestien tekemistä. Tämä lysti nyt sattumoisin vain maksaa sen 200 euroa suuntaan tai toiseen, joten harkiten, harkiten... Ja lainaten.

Tunti oltiin lääkärin juttusilla, ja sen ajan Myssla oli tipassa. Ressukka mökötti kun sille laitettiin kuonokoppa kaiken varalta. Karvoja ajeltiin etukäpälästä ja siihen laitettiin katetri, suonen sisään sai kortisonia. Nyt on silmät ja korvat palautuneet ennalleen, mutta kuono on edelleen turvonnut ja nestettä pukkaa läpi siitä. En ole enää täysin varma onko se verta, mutta... Jotain, kuitenkin. Myssla oli kyllä melko reipas käveliä (eli käveli itse ihan mielellään sinne lääkäriin, kuitenkin asutaan sen verran lähellä) ja sieltä pois. Ja tosi reipas tyttö lääkärissä. Lääkäri sanoi myös, että kannattaa paastota tämä päivä ja antaa tuttua ruokaa vähän aikaa. Lisäksi ei tänään ainakaan pitkiä lenkkejä, vain niitä pissakakkalyhyitä kävelyjä.

Ensiavuksi vastaavan varalle lääkäri neuvoi kyytabletteja - poistavat turvotusta. Joten suoraa apteekkiin.

Koulusta otin päivän vapaaksi, kun en uskaltanut jättää tyttöä yksin. Lääkäri sanoi, ettei se ole välttämätöntä, mutta että ei voi kuitenkaan taata, etteikö se turpoisi uudelleen. Mitäs sitten, jos meneekin hengitystiet tällä kertaa? Ehei, jäin kotiin.

Tai no kotiin ja kotiin, lähdettiin Kemiin mummolaan. Hyvin likat reissun otti ja nyt ovat nukkuneet paljon. Kleppaa ärsytti lääkärissä kun kukaan ei kiinnittänyt häneen huomiota... :D

Huom! Kuvia allergiatapauksesta tullee kuhan pääsen omalle koneelle!

Juoksemista ja sisäsiisteyttä

Klepalla alkoi juoksu, joten nyt ei päästäkään koirapuistoon aikoihin. Harmittaa tuo hiukan, mutta ehkä sitä lievittää pieni kyllästyminen aina samaan kaavaan, josta ei vain laiskuuden takia jaksanut päästä irti. Nyt siis pakko käydä k ävelyillä ja ainakin yksi tosi mukava reitti ollaan löydetty. Siitä saa joko sellaisen reilun puolentunnin tai vähän vajaa puolentoistatunnin lenkin, mielen mukaan. Upeita kuvauskohteitakin reitin varrella on. Tosin kaksi asiaa kyseisessä reitissä häiritsee: 1) Ei voi pitää vapaana, kun se on ihan kaupungin vieressä ja ihmisiä tulee vastaan harvakseltaan, mutta kuitenkin sen verran tiheään, ettei uskalla pitää. 2) se menee joenvartta pitkin, joten koirat hinkuu uimaan... "jee". Jatkolenkkiosuus (aka puoltoistatuntinen) kiertääkin sitten kaupungin lammen, missä koirat pääsi kesällä uimaan. Joten sinnekin kauhea kiskominen. Toisaalta lenkki on hyvä sen takia, että siellä saa pitää vähän löysemmällä remmillä, tie on hiekkapohjaista ja kaupungilta kuitenkin suojassa, mutta vastaan tulevat ihmiset ja koirat tekee hyväksi keinoksi opetella kontaktia penkan päällä tai vastaavaa.

Tarkoitus olisi ensiviikolla yrittää löytää vähän uutta reittiä. Haastehan tässä on se, ettei voi mennä suoraa koirapuiston ohitse, kun kamala vetäminen sinne on hivenen ärsyttävää. Ja ainakaan tällä hetkellä kärsivällisyys ja energia riittää juuri ja juuri niiden ihmisten ohitusten koulutukseen.

Asiasta saappaaseen.

Eilen illalla nukkumaanmennessä huomasin mukavaksi yllätykseksi miinan sängyssäni. Siis ruskean miinan, if you know what I mean... Vaikka kyseessä oli yksittäinen, jo pidempään ilmeisesti ollut ja vähän sotkeva yksilö, päätin silti vaihtaa lakanat. No, ei siinä mitään, Myssla valvotti illalla pitkään kun se oli haistanut ennen lenkille menoa vaatekaapissani säilyttämäni vinkulelut, mitä se piti poikasinaan (lahjoitin ne sitten naapurille sillä ehdolla, että se haki ne lenkin aikana pois) ja pääsin sitten nukkumaan joskus 12 jälkeen...

Aamulla heräsin siihen, että jalkani osui johonkin tunnistamattomaan aineeseen. Ei muuta kuin valot päälle ja voi sitä näkymää. Ruskeita vauhtiraitoja ja kakkakikkareita pitkin mattoja ja sänkyä. Hetken aikaa ei voinut kuin istua ja katsoa, sitten Klepalta housut pois, mistä putkahti nämä "kuningas" pökäleet. Ressukka, kuin kauan lie ollut, eikä mitään sanonut. Ainakaan ei ollut polttanut takamukseen jälkiä. No, sitten matot rullalle, lakanat pyykkiin, pöksyt pyykkiin, koirat ulos ja vilkaisu kelloon. Puoli kuusi. Eipä siinä auttanut kuin rallatella, kun puolen tunnin päästä oli kuitenkin herätys. Ja kaikki, jok ikinen lakana sattui olemaan pesussa. Että kiitos siitä.

Koulusta sain sitten hyvällä syyllä osan päivää vapaaksi ja mattopyykille mars. Kävin ostamassa mäntysuopaa ja mattoharjan, pääsin pyykkitupaan ja huomaan, että ilmeisesti ihan yleisessä käytössä sielläkin olisi mokomat olleet... No, ompahan ostettu. Eli tämän päivän saldo: Kolme koneellista pyykkiä ja neljä pestyä mattoa. Tämän lisäksi vielä lenkki päälle ja olen valmis hautaan.

Jostain syystä en käynyt kuin sen puolen tunnin lenkin...

Tokoilua

Nythän tehtiin sellainen päätös, että ei olla niin kauaa puistossa kun tuo Kleppa vaan tuntuu laihtuvan, ettei ole liiasta liikunnasta kyse. Noh, ollaan oltu sellaista puolta tuntia siellä ja harrasteltu hieman tokoa ja naminetsintää samalla aivotyöskentelyksi, kunhan ne pahimmat höyryt on päästetty pois.

Eli melko aktiivisesti, joskin vähänlaisesti päivässä ollaan Klepalle ja Mysslalle opetettu sekä maahanmenoa, että sivullaolemista/sivulletulemista.

Ainakaan tänään tämä ei ole onnistunut vähentämään pennun virtaa, päin vastoin. Ja varsinkin Mysslalla riittää energiaa, kun Kleppa haluaisi vain äristä luunsa kanssa rauhassa. Meni hetki tajuta mistä kuuluu semmoinen pitkä ja tasainen rrrrrrrrrrrrrrrrr.... ääni, ensin ajattelin että kuuluu ulkoa kun on niin vaimea ääni. Sitten tajusin, että ei, kyllä se sohvan alta kuuluu ja siellähän se Kleppana luunsa kanssa oli ja piti silmällä Mysslaa. Hohhoijjaa, mitähän tuon tyttösen kanssa oikein pitäisi tehdä.


Ajattelin kuitenkin aktiivisuudenpuuskassani viedä ne pitkälle iltalenkille, harjoittelemaan kaupungilla kävelyä tiukassa valvonnassa. Hoh hoh, ammun varmaan pääni hajalle kun kuvittelen saavani kulkea siellä rauhassa näiden kanssa. Ehei, eiköhän siitä melko varmasti tule yhtä järkyttävä lenkki-yritys kuin aina. Jos joku vielä ihmettelee miksi menen aina tuohon viereiseen puistoon.

Ne kynivät oikein kunnolla Skineez-lelun, joten kävin ostamassa uuden. Samalla mukaan tarttui sokkona Hurtan valjaat, jotka vielä sopi Klepalle. Pitäisi joku päivä käydä viemässä meille epäsopivia koiratarvikkeita Kainuun Eläintarvikeliikkeeseen, ilmeisesti toimittavat niille Rescuekoiratarhoille niitä. Meillähän niitä tavaroita riittää... Enkä ole varma onko se täysin hyvä asia!



Nämä ryökäleet olivat syöneet koulusta tullessani kynsisakset! Kerpele näitä piskejä kun välistä tekevät tuollaisia... tosin syy oli minun, kun kaikki luut olivat loppuneet/nostettu ylös rähinän estämiseksi.

VINKKI: Näin teet aktivointilelun. Ota rikkimennyt skinneez-lelu, pudota reiästä sisään pari namia, tee leluun solmu ja anna se koiralle. Tulipa muuten rauhallista tähän, kun Mysslalle tein noin. Hah, haa. Kleppakin makaa tyytyväisenä minun vieressäni, eikä edes uhoa luusta. On varmaan eka kerta ;)

Kaikkien Kuvien Kuvaaja: Tiia Eskelinen

Wind-up: Meillä "Hyi" on menettämässä merkitystään. Tulepas pelottelemaan se uudelleen?

Vieraita ja viimeinkin rauhaa

Dodiin, perjantaina Wind-up Toy lähti Saikkulin kanssa kohti muita maailmoja ja heti perään perjantaina tulikin allekirjoittaneen äitimuori käymään. Lähinnä oli hoitamassa koiria, kun jouduin lauantaina olemaan töissä 12-20, mikä tuli juuri ikävästi koirien kakka-ajan päälle. Ja tokihan on mukavaa kun on vieraita. Varsinkin koirien mielestä, vieraat kun tuo yleensä herkkuja.

Myssla sai tässä vasta uuden pannan, laitan kuvia tulemaan kuhan kerkiän. Klepalle olisi tarkoitus jossain vaiheessa uudet valjaat hommata, mistäköhän rahat? Eläinkaupassa käytiin niin samalla tarttui mukaan UrineOff-aine, jolla toivon mukaan saisi Klepan pissimään ulos entistä enemmän. Koirat sai myös uudet kynsisakset, koska edelliset oli suoraa sieltä mustasta aukosta. Kamalan jäykät, ikävää.

Äiti osti koirien häkkiin täydellisesti sopivan maton, missä on kumipohja. Jee. Myssla ainakin rakastaa sitä, käy petaamassa sen ainakin kahdesti illassa.

Myssla syö aterialla n. 1,5 dl ja Kleppa syö järettömät 2 dl aterialla. Jo on kumma jos paino ei rupea nousemaan sillä. Huomenna matolääkkeen ostoon.