Tänään tosiaankin nähtiin Klepan sisko Manta, joka vaikutti isolta ja karvaiselta Klepan vieressä. Galleriassa löytyypi kuvaa siskosta, valitettavasti ei niiden leikeistä kun kamera unohtui kotiin puistoon mentäessä. Jäin vain miettimään sitä, kuinka Kleppa näyttää niin pennulta ja pieneltä ja onkin niin pieni siskoonsa verrattuna. Mutta ehkä se siitä, sehän voi johtua vaikka vain siitä että Kleppa kehittyy hitaammin tai on vain tuollainen. No biggie. Tapaaminen meni kaikkiaan tosi hyvin, siskokset riehuivat ja Mysslakin vähän vaivautui menemään pentujen perässä valeraskaudestaan huolimatta. Maitoa ei vielä tule, sitä odotellessa.
Vuorasin keittiön lattian vahakankaalla (joka osottautui liian pieneksi) ja sanomalehdillä ja jätesäkillä. Suljin tilan häkillä. Näin ollen olen luonut koirilleni raakaruokintapaikan, missä saavat mutustaa kaikessa rauhassa sotkevia ja raakaa lihaa sisältäviä luita yms ruokia. Olenko mää nero vai mitä. (Ennenhän siis syötin ne pihalla, mutta kerrostalossa sitä ei voi tehdä..) Tästäkin ihmeestä kuvia Galleriasta, mihin löytyy linkki siitä vasemmalta puolen.
sunnuntai, elokuuta 29, 2010
lauantaina, elokuuta 28, 2010
Aika kuluu...
Sen jälkeen kun palautettiin sitruunapanta on Klepan haukkuminen ollut ihan ennallaan. Kuonopantaa kokeilin, mutta se ei auta kun Mysslan on aavistuksen liian iso enkä kuitenkaan viitsi ostaa pienempääkään kun se ei välttämättä mene enää kauaa. Mutta, kehitin toisen tempauksen, josta kuva tulee myöhemmin galleriaan, jahka löydän kameran johdon. Nyt tyydyn huonosti selittämään asian, olen pahoillani mikäli kukaan ei ymmärrä. Ei vaineskaan. Mutta siis! Remmi kierretään mahan ns pehmeän kohdan ympäri niin, ettei koira pääse loikkaamaan pois siitä. Jos koira vetää -> remmi kiristyy ja tuntuu hyvin hyvin epämukavalle koiran mielestä (kyllä tuntuis minustakin jos naru kiristyis mahan ympärillä). Eli Kleppa on vetämättä ja kun se ei vedä, se näköjään osaa kulkea hiljaakin! Eli tämä systeemi siis toimii ainakin jotenkin. Tokihan sitä pitää haukkua toisille koirille, mutta nyt aina kun remmi kiristyy mahan ympärillä osaa koira katsoa minua ja lakata haukkumasta joissain tapauksissa. Hei, olen ylpeä. Ehkä jossain vaiheessa päästään tästä toiminnosta eroon ja minulla olisi kaupunkikelpoinen koira.
Yksinolot ovat sujuneet erittäin mallikkaasti, naapurit ovat sanoneet näiden olleen häiritsemättä ja siitähän ei voi tulla kuin hyvälle mielelle. Lisäksi karvanaamat ovat olleet tuhoamatta muuta kuin palapelin palasia, joten ollaan siihenkin tyytyväisiä. Tosin Klepan pihavahtiominaisuudet ovat aika vahvalla päällä, mutta osaa kuin osaakin elää kerrostalossa. Myssla nyt on aina niin hiljainen, että harvoin muuta kuin ovikellon perään (vaikka soisi naapurissa) ja totta kai Klepalle ja minulle haukkuu. Toisaalta Mysslalle pointsit menee jo siitä, että on pennusta asti tottunut enemmän ja vähemmän kerrostaloasumiseen, mitä olen pallotellut äidin ja oman asunnon välimaastossa.
Klepalla on karvanlähtöaika, lienkö sanonut aikaisemmin, en muista. Minulla on flunssa, joten annettakoot olla tämän kerran (hyi hyi minä) mutta tänään otin furminaattorn ja karstan koirapuistoon ja totesin furmiksen toimivan paremmin tällä otuksella. Mysslasta ei karstaan edes irronnut paljon mitään, joten se siitä. Yhä siitä vaan lähtisi karvaa, mutta ehkä se siitä, jos rupeaisi aktiivisemmaksi harjaajaksi...?
Metsään on ikävä lenkkeilemään, mutta koulukaverini asuu sen verran syrjässä, että jos saan auton lainaan niin körötellään hänen luokseen ja Myssla ja Kleppa pääsevät leikkimään Kuuran, Saivan siskon kanssa! Jee. Sitä odotellessa.
Lehmän hajuisiin vaatteisiin eivät koirat enää paljoa kiinnitä huomiota. Olen siis koulun puolesta ollut viikon joka päivänä (paitsi nyt vkl) navetassa ja kun ekaa kertaa tulin kotiin niin oli varsinainen tarkastus että missä sitä oltiin oltu. Mutta eipä siinä, odotellen tallivuoroja!
Ja huomenna näemme Klepan siskoa Mantaa, jee. Uusia kavereita, jeejee. Suunnitelmissa on mennä koirapuistoon riehumaan. Siitä mahdollisesti kuviakin sitten tulossa!
Yksinolot ovat sujuneet erittäin mallikkaasti, naapurit ovat sanoneet näiden olleen häiritsemättä ja siitähän ei voi tulla kuin hyvälle mielelle. Lisäksi karvanaamat ovat olleet tuhoamatta muuta kuin palapelin palasia, joten ollaan siihenkin tyytyväisiä. Tosin Klepan pihavahtiominaisuudet ovat aika vahvalla päällä, mutta osaa kuin osaakin elää kerrostalossa. Myssla nyt on aina niin hiljainen, että harvoin muuta kuin ovikellon perään (vaikka soisi naapurissa) ja totta kai Klepalle ja minulle haukkuu. Toisaalta Mysslalle pointsit menee jo siitä, että on pennusta asti tottunut enemmän ja vähemmän kerrostaloasumiseen, mitä olen pallotellut äidin ja oman asunnon välimaastossa.
Klepalla on karvanlähtöaika, lienkö sanonut aikaisemmin, en muista. Minulla on flunssa, joten annettakoot olla tämän kerran (hyi hyi minä) mutta tänään otin furminaattorn ja karstan koirapuistoon ja totesin furmiksen toimivan paremmin tällä otuksella. Mysslasta ei karstaan edes irronnut paljon mitään, joten se siitä. Yhä siitä vaan lähtisi karvaa, mutta ehkä se siitä, jos rupeaisi aktiivisemmaksi harjaajaksi...?
Metsään on ikävä lenkkeilemään, mutta koulukaverini asuu sen verran syrjässä, että jos saan auton lainaan niin körötellään hänen luokseen ja Myssla ja Kleppa pääsevät leikkimään Kuuran, Saivan siskon kanssa! Jee. Sitä odotellessa.
Lehmän hajuisiin vaatteisiin eivät koirat enää paljoa kiinnitä huomiota. Olen siis koulun puolesta ollut viikon joka päivänä (paitsi nyt vkl) navetassa ja kun ekaa kertaa tulin kotiin niin oli varsinainen tarkastus että missä sitä oltiin oltu. Mutta eipä siinä, odotellen tallivuoroja!
Ja huomenna näemme Klepan siskoa Mantaa, jee. Uusia kavereita, jeejee. Suunnitelmissa on mennä koirapuistoon riehumaan. Siitä mahdollisesti kuviakin sitten tulossa!
Tunnisteet:
haukkuminen,
karvanlähtö,
koulutus,
Kuura,
sitruunapanta,
suku,
tuhoaminen,
yksinolo
tiistaina, elokuuta 17, 2010
Laukkumatkaaja
Viime viikonloppuna riitti koirille rapsuttelioita ja mukavaa aikaa, kun pikkusiskoni ja entinen naapurini tulivat käymään kylässä. Mysslakin valitsi mieluummin vieraat unikaveriksi kuin minut, mutta se sallittakoon hänelle.
Tulevaisuutta ajatellen rupesin kouluttamaan Kleppaa laukussa matkustamiseen (kuva). Ihan vain, koska kouluni on n. 4-5 km päässä, mihin Myssla jaksaa kyllä ravata vierellä, mutta Kleppaa en halua vielä juoksuttaa pyörän vierellä, ikää kun tuolla on vasta se 8kk. Meillä siis on aina välistä työvuoroja koululla, jossa voi mennä hyvinkin pitkään, joten koirat pitää ottaa mukaan. Lisäksi eläinlääkärille voi joutua kantamaan laukussa... Kaiken varalta. Tällaista se on kun autoa ei omista.
Lisäksi ensi viikonloppuna olisi tarkoitus mennä käymään kotosalla, toivottavasti ehdimme nähdä myös koirakavereita (Veilaa ilmeisesti ei ehditä omistajansa poissaolon vuoksi), mutta Saivan kanssa olisi suunnitelmia jo valmiina (ainakin melkein).
Ja ensi viikolla olisi tarkoitus nähdä Klepan siskoa Mantaa, mitä odotan innolla, että pääsee näkemään onko Kleppa oikeasti kamalan pieni vai näyttääkö vain tuon meidän ison karvakasan vierellä.
Tulevaisuutta ajatellen rupesin kouluttamaan Kleppaa laukussa matkustamiseen (kuva). Ihan vain, koska kouluni on n. 4-5 km päässä, mihin Myssla jaksaa kyllä ravata vierellä, mutta Kleppaa en halua vielä juoksuttaa pyörän vierellä, ikää kun tuolla on vasta se 8kk. Meillä siis on aina välistä työvuoroja koululla, jossa voi mennä hyvinkin pitkään, joten koirat pitää ottaa mukaan. Lisäksi eläinlääkärille voi joutua kantamaan laukussa... Kaiken varalta. Tällaista se on kun autoa ei omista.
Lisäksi ensi viikonloppuna olisi tarkoitus mennä käymään kotosalla, toivottavasti ehdimme nähdä myös koirakavereita (Veilaa ilmeisesti ei ehditä omistajansa poissaolon vuoksi), mutta Saivan kanssa olisi suunnitelmia jo valmiina (ainakin melkein).
Ja ensi viikolla olisi tarkoitus nähdä Klepan siskoa Mantaa, mitä odotan innolla, että pääsee näkemään onko Kleppa oikeasti kamalan pieni vai näyttääkö vain tuon meidän ison karvakasan vierellä.
keskiviikkona, elokuuta 11, 2010
Koulutusta, koulutusta
Ah, en tiedä mitä teen tuolle haukunnalle, mutta enköhän jotakin keksi! Ja kun keksin, ilmoitan sen myös täällä, sen lupaan. Tuota järkyttävää räyhäämistä ei jaksa, ei millään.
Ja viimeinkin sain viestiin apuohjaajan!! Olen kyllä tyytyväinen, kun aloitetaan se tässä muutaman viikon päästä, että taidan saman tien opettaa Klepallekin sen kun tykkää juoksennella paljon. Nyt tosiaan odotellaan muutama viikko aloitusta kun on kuitenkin vielä melko lämmin ja Mysslakaan ei ihan ole pirteimmillään. Mutta eiköhän se siitä...!
Valeraskautta odotellessa.
Kleppa osaa melkein tulla jo sivulle, mutta nyt alkaakin sellainen teho-opetus, että kohta osaa jo kenties jotain enemmänkin. Toivon mukaan. Syytän lämpimiä ilmoja, itsekään en toimi silloin.
Agilitykoiraksi tuo pentu voisi olla aika hyvä, kengguru kun on, mutta en ole ihan varma kuumuuko liikaa siinä. Pitää kokeilla joskus. Jos tässä syksyn päällä ehtisi käydä kentällä Mysslaakin kouluttamassa, saisi läskinsä liikkumaan pelkän makoilun sijaa.
Sisäsiisteys on hyvissä kantimissa, Kleppa tekee asiat muutoin ulos, paitsi jos hätä yllättää koulupäivän aikana, jolloin se käy vessan lattialle pissimässä. Sitäkin harvoin, joten eläköön! Ehkä sille oli jäänyt muistot äidin luona sisälle asioimiseen, en tiedä. Pääasia, että se nyt (melkein) osaa jo tehdä tarpeet ulos, eiköstä juu?
Ja viimeinkin sain viestiin apuohjaajan!! Olen kyllä tyytyväinen, kun aloitetaan se tässä muutaman viikon päästä, että taidan saman tien opettaa Klepallekin sen kun tykkää juoksennella paljon. Nyt tosiaan odotellaan muutama viikko aloitusta kun on kuitenkin vielä melko lämmin ja Mysslakaan ei ihan ole pirteimmillään. Mutta eiköhän se siitä...!
Valeraskautta odotellessa.
Kleppa osaa melkein tulla jo sivulle, mutta nyt alkaakin sellainen teho-opetus, että kohta osaa jo kenties jotain enemmänkin. Toivon mukaan. Syytän lämpimiä ilmoja, itsekään en toimi silloin.
Agilitykoiraksi tuo pentu voisi olla aika hyvä, kengguru kun on, mutta en ole ihan varma kuumuuko liikaa siinä. Pitää kokeilla joskus. Jos tässä syksyn päällä ehtisi käydä kentällä Mysslaakin kouluttamassa, saisi läskinsä liikkumaan pelkän makoilun sijaa.
Sisäsiisteys on hyvissä kantimissa, Kleppa tekee asiat muutoin ulos, paitsi jos hätä yllättää koulupäivän aikana, jolloin se käy vessan lattialle pissimässä. Sitäkin harvoin, joten eläköön! Ehkä sille oli jäänyt muistot äidin luona sisälle asioimiseen, en tiedä. Pääasia, että se nyt (melkein) osaa jo tehdä tarpeet ulos, eiköstä juu?
sunnuntai, elokuuta 08, 2010
Ensimmäinen viikko takana
Nyt ollaan oltu viikko täällä Kajaanissa ja kun ei vielä ole nettiä niin ei ole oikein voinut päivittää... Älkää kysykö miten sen nyt teen!
Sitruunapanta pitää palauttaa huomenna, tosin olen vielä ehkä hiinä ja hiinä sitä mieltä, että pidän mahdollisesti toisen viikon sitä. Kleppa räksyttää edelleen, tosin saattaa johtua kuumuudesta ja painostava ilmasta, mietin myös pitäiskö se ottaa vasta kun ilmat viilenee jos sitä ei saa siihen mennessä kuntoon räksyttämistä. Myös kuonopanta voi olla kokeilun arvoinen, sitä katsotaan muutaman päivän sisään.
Sitruunapannan kanssa kävi siis niin, että Kleppa oli kyllä haukkumatta kun panta oli päällä, mutta ei sitten välittänyt oikeastaan ensimmäisen päivän jälkeen muuten. Rupesin miettimään, että sittenhän se pitää olla koko ajan... Ehkä? En tiedä. Kokeillaan nyt vielä.
Perjantaina kävi Saiva kylässä ja kylläpä oli tytöillä hauskaa! Viipyivät useamman tunnin vielä niin ehtivät jopa välissä levähdellä kunnes jatkoivat painimista.
Huomenna alkaa koulu omistajalla, koiruudet jäävät keskenään asuntoon. Saa nähdä miten menee!!
Sitruunapanta pitää palauttaa huomenna, tosin olen vielä ehkä hiinä ja hiinä sitä mieltä, että pidän mahdollisesti toisen viikon sitä. Kleppa räksyttää edelleen, tosin saattaa johtua kuumuudesta ja painostava ilmasta, mietin myös pitäiskö se ottaa vasta kun ilmat viilenee jos sitä ei saa siihen mennessä kuntoon räksyttämistä. Myös kuonopanta voi olla kokeilun arvoinen, sitä katsotaan muutaman päivän sisään.
Sitruunapannan kanssa kävi siis niin, että Kleppa oli kyllä haukkumatta kun panta oli päällä, mutta ei sitten välittänyt oikeastaan ensimmäisen päivän jälkeen muuten. Rupesin miettimään, että sittenhän se pitää olla koko ajan... Ehkä? En tiedä. Kokeillaan nyt vielä.
Perjantaina kävi Saiva kylässä ja kylläpä oli tytöillä hauskaa! Viipyivät useamman tunnin vielä niin ehtivät jopa välissä levähdellä kunnes jatkoivat painimista.
Huomenna alkaa koulu omistajalla, koiruudet jäävät keskenään asuntoon. Saa nähdä miten menee!!
Tunnisteet:
haukkuminen,
kuonopanta,
Saiva,
sitruunapanta
tiistaina, elokuuta 03, 2010
Uusi koti
Eli nyt on pari päivää asuttu uudessa kodissa Kajaanissa. Ensimmäisen päivän Kleppa oli aika rauhaton ja haukkui melkein kaikki äänet mitä kuului - sinänsä ikävää, että koska ulkoa kuului myös ääniä ikkunan ollessa auki kun oli niin kuuma. No, rauhoittavien singaalien pitkäpiimaisen käytön jälkeen Kleppa rauhoittui ja nukkui yön hyvin. Myssla stressasi nukkumalla muuton, senhän se on kokenut jo pari kertaa muutenkin.
Eilen olivat ensimmäistä kertaa kahdestaan kotosalla, kun päätin käydä kaupassa ja mitä alakerran naapureilta kuulin niin eivät olleet kuin muutaman kerran haukahtaneet. Onneksi! Kaupasta tarttui vuokralle mukaan sitruunapanta (Eläinplaneetta, pieni panta 15e/viikko, iso panta 13e/viikko) johtuen lenkillä kauheasta rähisemisestä. Ainoastaan autot olivat sellaisia mille ei rähissyt, kaikki muu liikkuva kyllä piti huutaa.
Sitruunapannan käytöstä:
PV 1
Vain yhdellä lenkillä pidettiin koko aika pantaa ja se auttoi. Kleppa ei tosin nauttinut siitä ja arasteli laitetta jonkin verran.
Seuraavilla lenkeillä se oli taskussa, pari kertaa Kleppa meinasi aloittaa rähinän, mutta kun laite yhtäkkiä ilmestyi lähelle ja suihkautti ainetta rähinä loppui lyhyeen.
Hyvällä mallilla siis mennään. Kai?
Eilen olivat ensimmäistä kertaa kahdestaan kotosalla, kun päätin käydä kaupassa ja mitä alakerran naapureilta kuulin niin eivät olleet kuin muutaman kerran haukahtaneet. Onneksi! Kaupasta tarttui vuokralle mukaan sitruunapanta (Eläinplaneetta, pieni panta 15e/viikko, iso panta 13e/viikko) johtuen lenkillä kauheasta rähisemisestä. Ainoastaan autot olivat sellaisia mille ei rähissyt, kaikki muu liikkuva kyllä piti huutaa.
Sitruunapannan käytöstä:
PV 1
Vain yhdellä lenkillä pidettiin koko aika pantaa ja se auttoi. Kleppa ei tosin nauttinut siitä ja arasteli laitetta jonkin verran.
Seuraavilla lenkeillä se oli taskussa, pari kertaa Kleppa meinasi aloittaa rähinän, mutta kun laite yhtäkkiä ilmestyi lähelle ja suihkautti ainetta rähinä loppui lyhyeen.
Hyvällä mallilla siis mennään. Kai?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)