maanantaina, marraskuuta 29, 2010

Islanninkarvatonkoira

Kuten edellisessä postauksessani taisin mainita, Myssla on pudottanut jok ikisen pohjavillanpalasen poissa. Eli toisin sanoen meidän arktinen karvanaama on nyt samassa asemassa kuin kuka tahansa pohjavillaton puudeli (ei millään pahalla kenellekään ;)). Aamulenkillä katseltuani sellaisessa -20 C pakkasessa kuinka kauheasti tämä paleli, päätin käydä hakemassa helpotusta asiaan. Nyt Mysslalla on talveksi fleecevuorinen mantteli ja samalla ostin lohiöljykuurin. Jos vaikka karva kasvaisi nopeammin takaisin ja päästäisiin tähän "luonnolliseen" lookkiin takaisin.

Päivälenkillä laitoin sitten manttelin päälle ja Myssla oli ihan erilainen kuin aamulla. Siitä näki, että nyt oli mukava olla ulkona, eikä tarvinut kärvistellä odottamassa Klepan haisteluita. Myssla jopa jäi haistelemaan itse! Väittäisimpä sen olevan siis hyvä ostos. Mukamas kuviakin otin asian tiimoilta, mutta tänään kaikki tekniikka on minua vastaan. Pahoittelen ja laitan myöhemmin jos koneet sen sallivat.

Klepalla taas ei mitään ongelmaa asian tiimoilta ole.

2 kommenttia:

  1. Jopas neiti hyvin ajoitti karvanlähtönsä! Tosin Ticokin näyttää suunnittelevan vaatteiden vaihtoa myös...

    VastaaPoista
  2. Nonih. Sama ongelma siis. Joko teillä on varavaatteet valmiina ;) Meidänkään ei ole tarvinnut käyttää kuin kahdesti, tuolloin edellämainitussa ja sitten kerran autossa, kun jäi odottelemaan pitemmäksi aikaa.

    VastaaPoista

Hellurei