Saiva oli tänään hoidossa täällä ja hyvin meni :) Käytiin Veilaakin morjenstamassa ja tekemässä tunnin mittainen mehtälenkki, missä koirat sai juosta vapaana. Saivakin ihan nätisti totteli minua alkukankeuden jälkeen (= tajusi, että saa hitto vie herkkuja) ja vaikken oma mamma ollutkaan. Siinä sitten riitti vilinää ja vilskettä sekä hulinaa ja huisketta. Jopa 7 tunnin jälkeen jaksoi riehua ja remuta kun oli ensin autossa rauhoittunut kun kaupassa piti käydä. Kuvia en valitettavasti ottanut, mutta mitäpä tuosta.
Huomenna lähdetään reissuun, Lappiin. Suunnitelmissa on mennä minä, Myssla, Kleppa ja Saiva junalla Kemiin, mistä jatkamme autolla matkaa pohjoiseen. Voi minua, voi minua, mmitähän junamatkasta tuleekaan. No, onneksi Saivan emäntä auttaa koirien lastaamisessa, konnarihan voi aina auttaa meidät ulos.
Tosiaan, Saiva onkin loppuviikon taas hoidossa ja täytyy sanoa että odottelen sitä kauhunsekaisella innostuksella. Miten ihmeessä selviän kolmen leikkisän koiran kanssa lenkityksistä - sitä en tiedä, mutta ainahan voi yrittää pitää vapaana... Tai valjastaa apuvoimia sukulaisista.
Wind-up Toylle tiedoksi ja pahoitteluksi, että voi olla, että Saiva oppii sängylle siellä ollessa, ite kun en herää sellaisiin enää yöllä :D
tiistaina, huhtikuuta 27, 2010
lauantaina, huhtikuuta 24, 2010
Tänne!
Käytiin iltalenkillä pururadalla ja päästimpä koirat irti, kuten normaalistikin. Eipä muuta, mutta Myssla ei kuunnellut edes puolella korvalla. Joten ainakin kahdesti piti mennä piiloon, mikä oli enemmänkin "piiloon" kuin oikeesti piiloon. Näin vetisenä kautena on äärimmäisen vaikea hypätä metsään kun tietää että se on täynnä vettä. Ja en ole ihan niin kapea, että lyhtypylvään taakse maastoutuisin. Mitä kyllä yritin.
Noh, sain vasta toiset haukut siitä että koirani ovat irti (2 vuotta meni ennen kuin tuli yhtäkään ja nyt tuli toiset jo lyhyen ajan sisällä. Missä mättää?) Mutta pakkohan pentu on opettaa vapaanakin olemaan, ei siitä muuten tule härän häntääkään.
Noh, lenkki meni sitten melkolailla siihen, että huusin aina vähän väliä tänne-käskys ja pikkuhiljaa sain koirat tottelemaan... Totta kai järin fiksua kun ottaa huomioon Mysslan ripulin.
Kleppa on niin kamalan pieni ja hiljainen ja huomaamaton sillon kun ei hauku tai murise, niin se on jo 3 suljettu kodinhoitohuoneeseen ja kerran eteiseen. Tänään ne kaksi kertaa. Rupesin miettimään, kun varjo ei seuraakaan jokaista jalanjälkeä. Mutta sieltähän se löytyi.
Ja nyt pissoja siivoamaan....
Noh, sain vasta toiset haukut siitä että koirani ovat irti (2 vuotta meni ennen kuin tuli yhtäkään ja nyt tuli toiset jo lyhyen ajan sisällä. Missä mättää?) Mutta pakkohan pentu on opettaa vapaanakin olemaan, ei siitä muuten tule härän häntääkään.
Noh, lenkki meni sitten melkolailla siihen, että huusin aina vähän väliä tänne-käskys ja pikkuhiljaa sain koirat tottelemaan... Totta kai järin fiksua kun ottaa huomioon Mysslan ripulin.
Kleppa on niin kamalan pieni ja hiljainen ja huomaamaton sillon kun ei hauku tai murise, niin se on jo 3 suljettu kodinhoitohuoneeseen ja kerran eteiseen. Tänään ne kaksi kertaa. Rupesin miettimään, kun varjo ei seuraakaan jokaista jalanjälkeä. Mutta sieltähän se löytyi.
Ja nyt pissoja siivoamaan....
Maksaa maksaa maksaa
Nyt on uunissa kolme pellillistä (4 maksaa) kuivumassa. Ei mennyt kuin tunti niitä pilkkoessa, 15-20 minuuttia siivoamisessa. Maksan kuivaamisen ohjehan löytyy täältä, suhteellisen helppoa ja haisevaa, vaikka viekin paljon aikaa. Ja siis itsellenihän en toki kaikkia neljää maksaa ajatellut, yksi niistä menee Veilalle ja yksi Saivalle. Pidän itse kaksi, niin riittää ehkä tulevalle leirille + näyttelymatkoille, mitä tuossa toukokuussa onpi tulossa.
Eilen tosiaan löysin Klepan hampaan, ensimmäisen irronneen ja poimin sen talteen. Tosin rupesin miettimään, että mihinkähän sen oikein laitoin MUTTA NOH, eiköhän se jossain tallessa ole.
Kleppa on jostain syystä taas rohkaistunut räksyttämään, joten suihkupullo kulkee mukana yleensä lenkeilläkin. Paha vain, jos yöllä lähtee kiertämään taloa ympäri iltapissoja tekemässä ja ajattelee ettei sitä pulloa sellaiseen matkaan tarvi niin aina tulee koira vastaan, joka pitää haukkua... Eikä sitä itsekään ikinä viisastu, eipä sen puoleen. Suihkepullonkanssa kulkeminen on näköjään tullut koiramaailman muoti-ilmiöksi, niin paljon niitä on näkynyt ö_Ö Että sen puoleen. No, toimiva keino, että mikäs siinä...
Eilen tosiaan löysin Klepan hampaan, ensimmäisen irronneen ja poimin sen talteen. Tosin rupesin miettimään, että mihinkähän sen oikein laitoin MUTTA NOH, eiköhän se jossain tallessa ole.
Kleppa on jostain syystä taas rohkaistunut räksyttämään, joten suihkupullo kulkee mukana yleensä lenkeilläkin. Paha vain, jos yöllä lähtee kiertämään taloa ympäri iltapissoja tekemässä ja ajattelee ettei sitä pulloa sellaiseen matkaan tarvi niin aina tulee koira vastaan, joka pitää haukkua... Eikä sitä itsekään ikinä viisastu, eipä sen puoleen. Suihkepullonkanssa kulkeminen on näköjään tullut koiramaailman muoti-ilmiöksi, niin paljon niitä on näkynyt ö_Ö Että sen puoleen. No, toimiva keino, että mikäs siinä...
perjantaina, huhtikuuta 23, 2010
Verta ja lääkäreitä
Hah hah haa, taisimpas pelästyttää? Ei mitään ihan noin vakavaa kuitenkaan ole tapahtunut.
Soitin tänään eläinlääkärille, joka käski mennä päivystävälle, joka sanoi, että mene yliopiston apteekkiin tunnin päästä. Silloin olisi Mysslalle lääke siellä. Kun ressukkahan on ollut ihan tajuttomassa ripulissa, viime yönä herätti minut ainakin 6 kertaa. Ja tänään oksensi sappinesteensä pihalle ja ruoka ei maistu ja... No, kuitenkin, päivystävä oli laittanut antibiotit meille ja heti ensimmäisen annoksen jälkeen Myssla sai energiapiikin. Jipii, koirani on kenties kohta terve. Ja maitohappobakteerikuuri jatkuu.
Ja Myssla söi ensimmäistä kertaa tänään. Puuroriisiä. Huomiseksi valmistan seitiä lisukkeeksi.
Klepalla taas taisi irrota ensimmäinen hammas, kun luu oli aika verinen siltä puolen mistä Kleppa sitä söi. Yritin etsiä sitä, mutta enpä löytänyt. Mysslalta kun on yksi hammas tallessa, toivottavasti saan Klepaltakin.
Soitin tänään eläinlääkärille, joka käski mennä päivystävälle, joka sanoi, että mene yliopiston apteekkiin tunnin päästä. Silloin olisi Mysslalle lääke siellä. Kun ressukkahan on ollut ihan tajuttomassa ripulissa, viime yönä herätti minut ainakin 6 kertaa. Ja tänään oksensi sappinesteensä pihalle ja ruoka ei maistu ja... No, kuitenkin, päivystävä oli laittanut antibiotit meille ja heti ensimmäisen annoksen jälkeen Myssla sai energiapiikin. Jipii, koirani on kenties kohta terve. Ja maitohappobakteerikuuri jatkuu.
Ja Myssla söi ensimmäistä kertaa tänään. Puuroriisiä. Huomiseksi valmistan seitiä lisukkeeksi.
Klepalla taas taisi irrota ensimmäinen hammas, kun luu oli aika verinen siltä puolen mistä Kleppa sitä söi. Yritin etsiä sitä, mutta enpä löytänyt. Mysslalta kun on yksi hammas tallessa, toivottavasti saan Klepaltakin.
torstaina, huhtikuuta 22, 2010
TIEDOTUS!
Vammala / Sastamala HUOM! Sorakuopilta löytynyt 2-4kk ikäinen b&t kääpiöpinseri, painoa 2kg, tapettuna kuljetuskopassa. Ulkomainen siru, urospentu. Jos sinulla on mahdollista tietoa tästä koirasta, otathan yhteyttä eläinklinikka Viksu:un: 0400-507570. Levitä tietoa eteenpäin, jotta tekijä saataisiin vastuuseen !!!!!!!!!
Agilityä
Mysslan kanssa käytiin tänään pikkaisen agilityilemässä hetkisen, pitkään ei jaksettu tehdä eikä mitään über-rasittavaakaan kun ressukalla on vuorostaan ripuli. Ollut tosi vetämätön tänään sen jälkeen. Aamulla herätti puoli 5, 8 ja sitten erinäisiä kertoja päivän mittaan käynyt ulkona tekemässä löysänvetiset kakat. Ressukka. Yritin tuossa kuumeen mitata, mutta ilmeisesti vaatii vielä harjoitusta, kun tulokseksi sain 36.9-37 C. Näin ollen Mysslalla olisi alilämpöä. Ei sentään vakavaa sellaista, mutta pitää seurailla ja yrittää vielä mittailla.
(Kuume on eläimelläkin elimistön puolustureaktio taudinaiheuttajia vastaan sairastuttaessa. Koiran normaalilämpö on noin 38,5 astetta. Kuumetta koiralla on jos lämpöä on yli 39 astetta ja korkea kuume koiralla on jos kuumemittari näyttää 40-43 astetta.
Alilämpöä koiralla on jos lämpö jää alle 38 asteen.
Koirien lämpö mitatataan peräsuolesta, mieluiten nopealla kuumemittarilla. Kärkiosaan laitetaan vähän rasvaa (esim. valkovaseliinia) ja sen jälkeen kärki työnnetään varovasti koiran peräsuoleen. Mittaa koiran lämpö pari kertaa peräkkäin mittausvirheen välttämiseksi. )
Klepan kanssa käytiin koirapuistossa, kun jätettiin Myssla nukkumaan kotio äidin kanssa. Puistossa olivat Saiva ja Tune ja lisäksi pari muutakin karvakuonoa, joiden riehumista Kleppa seurasi omistajan jalkojen lähettyvillä/aidan vieressä ja välistä haukkuen täyttä huutoa muille. Leikkimään ei kauheasti uskaltanut kun oli niin railakasta menoa. "Hiihtoladulla", eli lähes sulaneella hiihtoladulla uskalsin päästää Klepan irti ja voi että sitä menoa. Kun en piiloon päässyt mihinkään, saatoin yhtäkkiä vaihtaa suuntaa, että Kleppa oppisi katsomaan missä mennään.
maanantaina, huhtikuuta 19, 2010
Synttärikuvia
Ha ha haa, keksimpäs tänään muuten mahtavan keinon saada Kelppa olla tekemättä yöllä asioitaan. Muistelin miten Myssla tykkäsi herätellä siinä 5-6 aikaan aamusta pissalle ulos, joten laitoin kellon soimaan 5, nakkasin koirat pihalle ja jonkin ajan päästä hain ne takaisin, menin nukkumaan ja nukuin ilman kakan kikkarettakaan tai lätäkön yritystäkään yhdeksään asti. Olen minä fiksu.
Klepalla edelleen ripuli, huomasin, että maitohappobakteerini olivat vanhentuneet (en siis antanut niitä koiralle), joten tänään ostamaan sitä ja jotain promaksia tai vastaavaa vatsaa rauhoittavaa.
sunnuntai, huhtikuuta 18, 2010
Synttärit
Mysslalla oli eilen kaksivuotis syntymäpäivät. Kakun halusin tehdä ja lahjan ostaa - totta kai kun perheenjäsen on ja tykkään leipomisesta. Mutta yks kaks niistä muodostuikin kunnon pirskeet kun Saiva tuli kylään ja tytöillä oli sellainen vauhti päällä! Lahjankin Myssla sai, eikä pelkästään minulta. Taisi saada kaksi luuta, ja 3 vinkulelua ja 1 pallon :D Klepalla ja Saivalla tuli vähän kränää luusta (muistaakseni), ja siinäpä sitten samalla huomasin, ettei niillä ole ikäeroakaan kuin 4 kuukautta. Mikä sinänsä muodostuu ehkä ongelmaksi jossain vaiheessa. Toiveissa se, että selvittävät välinsä kerran ja that's it, pahemmissa skenaarioissa tappelevat sitten alituiseen että kuka se onkaan se The Boss. Mutta se ei ole vielä ihan tähdellinen asia, joten se siitä.
Tänään käytiin Match Showssa, mihin meni 5 euroa ihan turhaan. Nimittäin pentuluokassa (ainakin isot pennut) oli jotain 30-40 koiraa ja siinä meni 2,5 tuntia niiden arvioimisessa. Ihan tosi, se tuomari juoksutti koiria ainakin 5 minuuttia ympyrää! Ja sen lisäksi siellä oli Isoja Aikuisia (missä ryhmässä me siis olemme) jotakuinkin ennen meitä lähemmäs 50 koiraa. Että siinä jonkun aikaa hortoiltuamme, käyskenteltyämme, lenkkeilyämme ja autoiltuamme päätimme lähteä samaan aikaan Veilan kanssa poies kun molemmat keksi miljoona parempaa asiaa kuin siellä kylmässä jäätyminen. Olipas harvinaisen huonosti SPL organisoinut asian. Ehkä ennakkoilmottautuminen on hyvä asia jokaisessa mätsärissä? Ennakkoilmottautuminen ja suunniteltu aikataulu. Jonotukseenkin kun meni reilusti yli puoli tuntia.
Klepalla oli ripuli taas hieman, tässä muutama päivä. Ei kuitenkaan mitään sen pahempaa, paranee aika nopeasti ja on oma iloinen ja adhdinen itsensä. Sitä en kuitenkaan sen ripulin takia viitsinyt viedä mätsäriin, joten se jäi kotiin harjoittelemaan eroa meihin kahteen - vaikkei se yksin jäänytkään. Ilmeisesti tulee tarpeeseen kun ei suostunut syömään mitään sillä välin ja oli aika surullisen näköinen kuulemma. Noh, elämä kouluttaa, siihenkin asiaan voisi vaikuttaa helposti.
Omistajalle taas tuli sellainen tenkkapoo, että Kainuun Ammattiopiston eläintenhoitajalinjan asuntolaan saa viedä vain yhden koiran :D Että jos sinne lähtee niin asunnon etsiminen on aika ässä juttu. Ensi kuussa alkaakin kunnolla kerrostalokäytöksen oppitunnit.
Kaikkia vieraita kiinnostaa todella paljon Klepan osaaminen kävellä yllättävän pitkäänkin kahdella takajalalla. Minä taas tokaisen että joo, perso on koira, eikä sitä nyt koko aikaa tarvitsisi opettaa tuollaiseen pelleillyyn, ettei opi pöydältä varastamaan uusilla ulottuvuuksillaan.
Perjantaina käytiin koirapuistossa ja ah - niin ihanan rapaset koirat! Siellä oli samaan aikaan Saiva ja Veila ja isot lätäköt ja mutaa!
Tänään käytiin Match Showssa, mihin meni 5 euroa ihan turhaan. Nimittäin pentuluokassa (ainakin isot pennut) oli jotain 30-40 koiraa ja siinä meni 2,5 tuntia niiden arvioimisessa. Ihan tosi, se tuomari juoksutti koiria ainakin 5 minuuttia ympyrää! Ja sen lisäksi siellä oli Isoja Aikuisia (missä ryhmässä me siis olemme) jotakuinkin ennen meitä lähemmäs 50 koiraa. Että siinä jonkun aikaa hortoiltuamme, käyskenteltyämme, lenkkeilyämme ja autoiltuamme päätimme lähteä samaan aikaan Veilan kanssa poies kun molemmat keksi miljoona parempaa asiaa kuin siellä kylmässä jäätyminen. Olipas harvinaisen huonosti SPL organisoinut asian. Ehkä ennakkoilmottautuminen on hyvä asia jokaisessa mätsärissä? Ennakkoilmottautuminen ja suunniteltu aikataulu. Jonotukseenkin kun meni reilusti yli puoli tuntia.
Klepalla oli ripuli taas hieman, tässä muutama päivä. Ei kuitenkaan mitään sen pahempaa, paranee aika nopeasti ja on oma iloinen ja adhdinen itsensä. Sitä en kuitenkaan sen ripulin takia viitsinyt viedä mätsäriin, joten se jäi kotiin harjoittelemaan eroa meihin kahteen - vaikkei se yksin jäänytkään. Ilmeisesti tulee tarpeeseen kun ei suostunut syömään mitään sillä välin ja oli aika surullisen näköinen kuulemma. Noh, elämä kouluttaa, siihenkin asiaan voisi vaikuttaa helposti.
Omistajalle taas tuli sellainen tenkkapoo, että Kainuun Ammattiopiston eläintenhoitajalinjan asuntolaan saa viedä vain yhden koiran :D Että jos sinne lähtee niin asunnon etsiminen on aika ässä juttu. Ensi kuussa alkaakin kunnolla kerrostalokäytöksen oppitunnit.
Kaikkia vieraita kiinnostaa todella paljon Klepan osaaminen kävellä yllättävän pitkäänkin kahdella takajalalla. Minä taas tokaisen että joo, perso on koira, eikä sitä nyt koko aikaa tarvitsisi opettaa tuollaiseen pelleillyyn, ettei opi pöydältä varastamaan uusilla ulottuvuuksillaan.
Perjantaina käytiin koirapuistossa ja ah - niin ihanan rapaset koirat! Siellä oli samaan aikaan Saiva ja Veila ja isot lätäköt ja mutaa!
maanantaina, huhtikuuta 12, 2010
Koulutusta
Suihkepullo koulutus tehoaa, haukkuminen on huomattavasti vähentynyt. Ollaan ylpeitä kaikki, eikös juu :) Tosin öisin joudun nukkumaan suihkepullo toisessa kädessä kun Kleppa haukahtaa/murisee jos joku menee esimerkiksi vessaan... Ja juuri sen verran, että ehdin saada sen putelin käsiini. Sitten se tulee ja kahtoo jotta mitäs sää touhuat ja jatkaa uniaan. Ainoa vain silloin kun Myssla haukahtaa kerran, niin toinen jatkaa useamman kerran.
Sisäsiisteys on joinakin päivinä parempi, joinakin taas huonompi. Tänään esimerkiksi käytiin yli tunnin lenkki ja kun päästiin sisälle niin teki kahdet pissat. Kun taas parina edellisenä päivänä ollut taas mukavan aktiivinen tuonne ulospäin.
Mysslan kanssa ovat matkustaneet nyt auton takakontissa häkissä. Ensimmäiset matkat ovat nyt olleet sellaisia 10 minuutin matkoja koirapuistoon ja takaisin. Nyt rupesi jo kuulumaan pientä valitusta takaa ja pitäisi jotain keksiä niihin ikkunoihin, ettei kesäaurinko paahda suoraa sisään. Mietin valkoista lakanaa, sehän heijastaa lämmön pois (?), mutta sitten ei koirat kyllä nää ulos. Ehdotuksia? Menetelmän tulisi olla siirrettävissä toisiin autoihinkin.
Kleppa säntäilee koirapuistossa melko heti leikkimään toisten koirien kanssa, usein riippuu siitä missä minä olen. Se nimittäin lukee tosi paljon enemmän kuin Myssla, kun jos jään portin lähelle juttelemaan ja haahuilemaan, se jää portin viereen kyyhöttämään. Jos menen kauemmas, se menee kauemmas. Jos en lähesty vierasta koiraa/ omistajaa, sekään ei välttämättä lähesty. Myssla yleensä vain menee että "JIPPII!!!!"
torstaina, huhtikuuta 08, 2010
Rokotuskäynnillä
Kleppa on kyllä aivan ihana jättää autoon, kun tietää, ettei se tee mitään. Toisin kuin Myssla, joka syö auton pelkästä tylsyydestä.
Tänään käytiin Klepan rokotukset ottamassa ja voi että se oli melkolailla nätisti! Pyöri ja hyöri ympäriinsä, eikä millään olisi antanut katsoa hampaita, mutta noh, laskettakoot pieneksi tekosyyksi, että ulkoa kuului koiran haukuntaa samalla. Ja sitähän piti haukkua takaisin. Mutta sekä rabies että nelosrokotus otettiin vastoin suosituksia, eipä niistä ennenkään ole mitään tullut...
Eläinlääkärin tuomio: erittäin puhtaat silmät, ja korvat, iho ja karva älyttömän hyvässä kunnossa, ei liian laiha eikä liian lihava, jäntevä.
Paino: 5,1kg
Tänään käytiin Klepan rokotukset ottamassa ja voi että se oli melkolailla nätisti! Pyöri ja hyöri ympäriinsä, eikä millään olisi antanut katsoa hampaita, mutta noh, laskettakoot pieneksi tekosyyksi, että ulkoa kuului koiran haukuntaa samalla. Ja sitähän piti haukkua takaisin. Mutta sekä rabies että nelosrokotus otettiin vastoin suosituksia, eipä niistä ennenkään ole mitään tullut...
Eläinlääkärin tuomio: erittäin puhtaat silmät, ja korvat, iho ja karva älyttömän hyvässä kunnossa, ei liian laiha eikä liian lihava, jäntevä.
Paino: 5,1kg
keskiviikkona, huhtikuuta 07, 2010
Kaupunkia ja agilityä
Eilen käytiin Klepan kanssa kahdestaan kaupungilla tutustumassa maailman meluun. Bussilla vieläpä mentiin, jotta tottuisi siihenkin. Mysslan kanssahan tuli aikoinaan kuljettua melkein joka päivä, kun asuin hetken aikaa kaupungin toisella laidalla ja piti pikkusiskoani käydä kotosalla hoitelemassa päivittäin. Ensimmäiset 15 minuuttia Klepalla sujui vain ihmetellessä ja kuunnellessa kaikkea. Pidän pentua sylissä, jotta ei pääse tekemään asioitaan vahingossakaan. Lisäksi jotkut paikalliset bussikuskit väittävät islanninlammaskoirasta, ettei se ole sylikoira. Sillä onkin monta kertaa saatu kuskeille pitkä nenä. Lopulta Kleppa rauhoittui sen verran, että uskalsi ääntä käyttää, mutta onneksi ei tauotonta räpätitiräpätää.
Kaupungissa ensimmäiset hetket olivat taas kauhunsekaisia, niin paljon meteliä ja ihmisiä ja kaikkea, että Kleppa ei tiennyt mihin suuntaan olisi pitänyt kulkea. Ei siihen kauaa mennyt, niin rauhoittui jo sen verran, ettei ihan kaikkialle tarvinnut kiskooa. Shoppailemassa kävimme Suomalaisessa kirjakaupassa, Stockmannilla ja Lilzoossa. Ainoa paikka, mistä ostimme jotain, oli Lilzoo, eläinkauppa. Koiralle herkkuja. Ja nyt kaikilla varmasti pyörii mielessä, että ei kai Stockalle saa koiraa viedä?! Mutta kyllä saa, vaan ei elintarvikeosastolle. Ainakaan meitä ei ole koskaan häädetty poies sieltä.
Ja sit loppuvaiheessa nähtiin pikkasen Saivaakin, hiukan haistelivat puistossa keskenään bussia odotellessa. Lisäksi Saivan omistaja lainasi pyyhkeen, kiitos vain, kun keppana oli niin älyttömän kurainen. Vaan lopputulos oli se, että kun pääsin bussiin ja mukamaste rupesin pikkasen pyyhkimään tassuja (vaikka housut ja takki oli jo aivan kurassa) niin koirapa nukahti saman tien, eikä paljoa herännyt ennen omaa pysäkkiä.
Tunnin verran ehdin kotona istua ja syödä, ennen kuin lähdin Mysslan kanssa pitkälle lenkille ajokoirakaveri Tunen kanssa. 2 tuntia siinä meni, ja kuulin että Kleppa oli koko ajan odottanut oven vieressä ja nukkua tuhissut. Mysslallakin oli hauskaa, kun sai minut kokonaan itselleen lenkin ajaksi. Kevään tullen tutusta poiketen teimme remmilenkin, metsään kun ei tahdo olla asiaa kuin pitkillä saappailla ja kunnon jalkalihaksilla. Lenkin jälkeen Mysslalla riitti vielä energiaa kun yritti Kleppaa saada leikkimään. Välistä penikka lähtikin, mutta taisi olla niin väsynyt aamusta, että suurimmaksi osaksi jätti väliin.
Tänään sitten oli agility, ja pitkästä aikaa menin autolla. Näin ollen otin Klepankin mukaan. Mysslan kanssa meni aika hyvin, otettiin eteenmenoa remmissä nurkalla, pahaisella kun on tapa karkailla. Otettiin myös sivulle menoa ja seurausta ja hyvin meni! Ihan yllättävän hyvin siihen nähden, etten ole nyt muutamaan viikkoon saanut sitä kunnolla tottelemaan. Paitsi eilen siellä lenkillä, kun ei Kleppaa ollut mukana. Silloin se meni kuin unelma. Mutta tosiaan, sitten pikkasen ilmeisesti väsytti kun piti harjoitella rataa ja omistajakin munaili (kuten tavallista). Lähtöjä pitää harjoitella, Myssla kun ei millään jaksaisi odotella siellä kauempana lähtölupaa. Lisäksi pitää opetella irrottautumista. Siinäpä haastetta hetkeksi.
Klepan kanssa otin pitkän suoran putken reenien loppuvaiheessa ja ai että meni hyvin! Ensimmäisellä kerralla ei ihan tajunnut että mitäihmettä, mutta toisella kerralla jo meni rohkeammin. Kyllä siitäkin vielä agikoira tulee :D
Kaupungissa ensimmäiset hetket olivat taas kauhunsekaisia, niin paljon meteliä ja ihmisiä ja kaikkea, että Kleppa ei tiennyt mihin suuntaan olisi pitänyt kulkea. Ei siihen kauaa mennyt, niin rauhoittui jo sen verran, ettei ihan kaikkialle tarvinnut kiskooa. Shoppailemassa kävimme Suomalaisessa kirjakaupassa, Stockmannilla ja Lilzoossa. Ainoa paikka, mistä ostimme jotain, oli Lilzoo, eläinkauppa. Koiralle herkkuja. Ja nyt kaikilla varmasti pyörii mielessä, että ei kai Stockalle saa koiraa viedä?! Mutta kyllä saa, vaan ei elintarvikeosastolle. Ainakaan meitä ei ole koskaan häädetty poies sieltä.
Ja sit loppuvaiheessa nähtiin pikkasen Saivaakin, hiukan haistelivat puistossa keskenään bussia odotellessa. Lisäksi Saivan omistaja lainasi pyyhkeen, kiitos vain, kun keppana oli niin älyttömän kurainen. Vaan lopputulos oli se, että kun pääsin bussiin ja mukamaste rupesin pikkasen pyyhkimään tassuja (vaikka housut ja takki oli jo aivan kurassa) niin koirapa nukahti saman tien, eikä paljoa herännyt ennen omaa pysäkkiä.
Tunnin verran ehdin kotona istua ja syödä, ennen kuin lähdin Mysslan kanssa pitkälle lenkille ajokoirakaveri Tunen kanssa. 2 tuntia siinä meni, ja kuulin että Kleppa oli koko ajan odottanut oven vieressä ja nukkua tuhissut. Mysslallakin oli hauskaa, kun sai minut kokonaan itselleen lenkin ajaksi. Kevään tullen tutusta poiketen teimme remmilenkin, metsään kun ei tahdo olla asiaa kuin pitkillä saappailla ja kunnon jalkalihaksilla. Lenkin jälkeen Mysslalla riitti vielä energiaa kun yritti Kleppaa saada leikkimään. Välistä penikka lähtikin, mutta taisi olla niin väsynyt aamusta, että suurimmaksi osaksi jätti väliin.
Tänään sitten oli agility, ja pitkästä aikaa menin autolla. Näin ollen otin Klepankin mukaan. Mysslan kanssa meni aika hyvin, otettiin eteenmenoa remmissä nurkalla, pahaisella kun on tapa karkailla. Otettiin myös sivulle menoa ja seurausta ja hyvin meni! Ihan yllättävän hyvin siihen nähden, etten ole nyt muutamaan viikkoon saanut sitä kunnolla tottelemaan. Paitsi eilen siellä lenkillä, kun ei Kleppaa ollut mukana. Silloin se meni kuin unelma. Mutta tosiaan, sitten pikkasen ilmeisesti väsytti kun piti harjoitella rataa ja omistajakin munaili (kuten tavallista). Lähtöjä pitää harjoitella, Myssla kun ei millään jaksaisi odotella siellä kauempana lähtölupaa. Lisäksi pitää opetella irrottautumista. Siinäpä haastetta hetkeksi.
Klepan kanssa otin pitkän suoran putken reenien loppuvaiheessa ja ai että meni hyvin! Ensimmäisellä kerralla ei ihan tajunnut että mitäihmettä, mutta toisella kerralla jo meni rohkeammin. Kyllä siitäkin vielä agikoira tulee :D
maanantaina, huhtikuuta 05, 2010
Haukkumisen koulutusta
Tänään aloitettiin Klepalta haukun kitkeminen suihkepullolla sekä sisällä että ulkona. Penikalla kun on tarvetta räksyttää vähän kaikelle. Toki tiedän, että on haukulla työskentelevä rotu, joten en katso pahaksi asiaksi jos ovikellon soidessa kuuluu kerran tai kaksi hau, mutta jos se on yhtäjaksoista hauhauhauhauau kaikelle niin menee jo hermot. Mutta suihkepullo näyttää toimivan hyvin, joten tästä jatketaan :) Mukavan hiljainen päivä ollut!
Myssla taas on varsin hiljainen kaveri rotuunsa nähden, joten sitä ei pahemmin ole asian tiimoilta tarvinnut opettaa.
Myssla taas on varsin hiljainen kaveri rotuunsa nähden, joten sitä ei pahemmin ole asian tiimoilta tarvinnut opettaa.
sunnuntai, huhtikuuta 04, 2010
Aktivointia ja ruokintaa
Annoin aamupalaksi koirille vähän nappuloita ja suurimmaksi osaksi spagettia ja jauhelihakastiketta. Ai että vetivät napaansa niin nopeasti ja nuolivat kuppeja pitkäänkin sen jälkeen. Eilen annoin nappuloiden kanssa Pirkan lammasateria-lihamössöä. Pirkan kuivamuonaa en suosittele kenenkään koiran syötäväksi, ostin nimittäin Pirkan penturuokaa joskus ja hyi hevonen se koira haisi. Enkä kyllä muutenkaan olisi ostanut, mikäli vaihtoehtoja olisi ollut, mutta ruoka loppui silloin yllättäen ja piti tyytyä hätätapaukseen. Mutta nuo purkkiruuat ovat olleet ihan päteviä vaihteluita nappuloihin aina välillä, eivätkä ole edes kalliita. Lammasaterian lisäksi löytyy liha-ateria ja sydänateria.
Sitten tein pienen aktivointipläjäyksen molemmille perinteisillä keinoilla, eli piilotin vessapaperinhylsyihin hieman makupaloja. Hyvin tykkäsivät ajanvietteestä, malttoivat jopa keskittyä omiin hylsyihinsä.
lauantaina, huhtikuuta 03, 2010
Kynsien leikkuuta
Tänään leikkasin koirien kynnet, Klepalta siis ensimmäistä kertaa. Kyllähän tuo aluksi rimpuili, mutta uskoi sitten lopulta, ettei siitä ole mitään hyötyä. Mysslan "Isojen" kynsien jälkeen nuo vauvakynnet oli uskomattoman pelottavat leikata, mutta hyvinhän se meni :) Eikä mennyt edes verikynnelle yksikään. Mustia kannuskynsiä en vielä uskaltanut leikata, ne eivät vaikuttaneet tarpeeksi pitkiltä leikeltäväksi. Itse asiassa kummankaan jalan kannuskynsiä ei tarvinnut leikellä vielä. Joten sitä odotellessa. Mysslakin rimpuili, mutta luovutti sitten nopeammin kuin Kleppa. Ei voi sanoa, että tämä olisi mitenkään nautinnollista, mutta pakkohan se on.
Viikottainen punnitseminen: Kleppa painaa 4.5, sama mikä viime viikollakin. Kasvanut se on, joten sinne varmaan mennyt kaikki energiat. Itsehän ei sitä paljoa yleensä huomaa, paitsi nyt huomasin, että Klepan korvat ovat kasvaneet huomattavasti.
Käytiin tänään lisäksi Veilan kanssa lenkillä, tekee hyvää molemmille koirille päästä tuulettumaan muidenkin tuttujen kanssa. Kleppakin jaksoi koko pitkän lenkin, vaikkakin meni nukkumaan suoraa sen jälkeen.
Joillakin talvipennuilla on ilmeisesti ongelmana lumen sulaminen ja sen aiheuttama mihinkä-tätä-nyt-pissaisi-ongelma. Nyt päätellen ei ainakaan meidän neidillä tule sitä olemaan kun tänään teki useammat pissat lenkillä sulalle maalle. Tietenkään en niin innoissani ole, kun pitää siellä mutavellissä tallustella mutta noh.
Huomenna ajattelin pitää tokopäivän molemmille, ah ihanaa. Mysslan kanssa jotain perusliikkeitä, Klepan kanssa seuraamista. On Kleppakin oppinut katsomaan silmiin kun ennen luvan saamista ruokakupille, sen pitää rauhoittua ja katsoa silmiin pidemmästi kuin sekunnin. Mysslalle ei sitä ongelmaa ole, se katsoo aina silmiin että "jaha, oletko tosissasi?" Vaikka ruoka meneekin paremmin nyt kun on toinenkin täällä syömässä.
Kokeilin myös sitä, kuinka hyvin jotain, mistä Myssla ei tykkää, menee alas kun talossa on ahmatti. Eli ostin pussillisen (4kpl) siankorvia lähikaupasta ja annoin molemmille omansa. Ei kelvannut ei, katseli vain kun Kleppa ahmi napaansa korvaa ja haisteli sitä, että onko se tosiaan noin hyvää. Vähän epäuskoiselta näytti. Höntti.
Lisäilin muuten gadgetteihin kalenterin, mistä voipi katsoa Mysslan ja Klepan punnitukset, rokotusajat ynnämuut "tähdelliset" asiat.
Viikottainen punnitseminen: Kleppa painaa 4.5, sama mikä viime viikollakin. Kasvanut se on, joten sinne varmaan mennyt kaikki energiat. Itsehän ei sitä paljoa yleensä huomaa, paitsi nyt huomasin, että Klepan korvat ovat kasvaneet huomattavasti.
Käytiin tänään lisäksi Veilan kanssa lenkillä, tekee hyvää molemmille koirille päästä tuulettumaan muidenkin tuttujen kanssa. Kleppakin jaksoi koko pitkän lenkin, vaikkakin meni nukkumaan suoraa sen jälkeen.
Joillakin talvipennuilla on ilmeisesti ongelmana lumen sulaminen ja sen aiheuttama mihinkä-tätä-nyt-pissaisi-ongelma. Nyt päätellen ei ainakaan meidän neidillä tule sitä olemaan kun tänään teki useammat pissat lenkillä sulalle maalle. Tietenkään en niin innoissani ole, kun pitää siellä mutavellissä tallustella mutta noh.
Huomenna ajattelin pitää tokopäivän molemmille, ah ihanaa. Mysslan kanssa jotain perusliikkeitä, Klepan kanssa seuraamista. On Kleppakin oppinut katsomaan silmiin kun ennen luvan saamista ruokakupille, sen pitää rauhoittua ja katsoa silmiin pidemmästi kuin sekunnin. Mysslalle ei sitä ongelmaa ole, se katsoo aina silmiin että "jaha, oletko tosissasi?" Vaikka ruoka meneekin paremmin nyt kun on toinenkin täällä syömässä.
Kokeilin myös sitä, kuinka hyvin jotain, mistä Myssla ei tykkää, menee alas kun talossa on ahmatti. Eli ostin pussillisen (4kpl) siankorvia lähikaupasta ja annoin molemmille omansa. Ei kelvannut ei, katseli vain kun Kleppa ahmi napaansa korvaa ja haisteli sitä, että onko se tosiaan noin hyvää. Vähän epäuskoiselta näytti. Höntti.
Lisäilin muuten gadgetteihin kalenterin, mistä voipi katsoa Mysslan ja Klepan punnitukset, rokotusajat ynnämuut "tähdelliset" asiat.
perjantaina, huhtikuuta 02, 2010
Yksinoloa
Hemmetti vieköön. Vajaan kahden tunnin yksinolossa haukkuivat aina 10-20 minuutin välein, Kleppa useammin kuin Myssla. Ei sitä haukkua kauan ikinä kestänyt, 5 minuuttia korkeintaan. Yhtä kaikki, voisin opettaa niitä pienemmillä yksinoloilla, yksin ja erikseen. Pitkä urakka, mutta onhan tässä koko kevät aikaa.
Tänään sen 07.30 sijaa koirat nukkuivat yli 9 herättämättä kertaakaan ja itse asiassa minä olin se, joka potki karvakuonot hereille. Toisten töihin ja kouluun lähdöllä on kai suuri vaikutus asiaan. Kleppakin oli tehnyt yöllä vain yhdet pissat, aamupalan (jonka annoin saman tien) jälkeen teki kahdet ja sain nakattua ulos ovesta ennen kakan tuloa. Hyvä minä, hieno Kleppa!
Tänään sen 07.30 sijaa koirat nukkuivat yli 9 herättämättä kertaakaan ja itse asiassa minä olin se, joka potki karvakuonot hereille. Toisten töihin ja kouluun lähdöllä on kai suuri vaikutus asiaan. Kleppakin oli tehnyt yöllä vain yhdet pissat, aamupalan (jonka annoin saman tien) jälkeen teki kahdet ja sain nakattua ulos ovesta ennen kakan tuloa. Hyvä minä, hieno Kleppa!
torstaina, huhtikuuta 01, 2010
Aktiivitäyteinen päivä
Kuvia lisää galleriassa
Tänään kävi jälleen Saiva kylässä, ja olikin meillä lähemmäs kolme tuntia. Pentua rupesi jossain vaiheessa väsyttämään, menikin sitten nukkumaan ja jäi sinne kun lähdimme käymään pienen iltalenkintapaisen tuossa pyöräteitä pitkin. Totesimme sen mukavaksi vaihteluksi, normaalisti kun olimme siellä metsässä käyneet vapaana pitämässä. Kleppa vain oli niin väsynyt, etten tohtinut ottaa sitä mukaan. Ei edes ovelle tullut moikkaamaan. Haukkuakaan ei kuulunut kun tultiin, joten liekö ollut hiljaa koko ajan, tai ainakin loppuajan. Sitten saivat koirat harjoitella kahdestaan yksinoloa kun omistaja hilippasi kauppareissulle. Eipä silloinkaan haukkua enää kuulunut kun tulin, joten päättelin silloinkin niiden olleen ehkä toivonmukaan hiljaa. Pitäisi löytää vanha, vielä teipillä koossapysyvä mp3-soitin, jolla saisin äänitettyä, että mitä tekevät. Siis silloin kun minä tahtoisin ottaa sen uudemman mukaani. Työn alla, sekin.
Tokoilua Klepan kanssa: nakkasin Mysslan pihalle seuraamaan elämää siksi muutamaksi sekunniksi, mitä Klepalle opetin sivullaoloa. Hyvin lähti sujumaan, aika nopeasti näytti tajuavan missä se oikea paikka onkaan. Eri asia sitten se, malttoiko laskea takamuksensa alas, vai hyppiä namin perässä miten sattuu... Mutta ei se mitään, olen yhä toiveikas!
Vähemmän hauskaa on se, että koirakaverillamme on nenäpunkki, jota nyt yritetään päätellä tarttuiko se näihin kahteen. Toivottavasti ei, mutta. Aina ei voi voittaa. Silmät auki ja puhelin kouraan, soittelimpa melkein jokaiselle koiralle, jonka kanssa tässä ollaan lähiaikoina oltu tekemisissä. Kaikille joiden numeron tiesin. Mutta eiköhän se tästä.
Ostin myös pääsiäisen kunniaksi purkkiruokaa, jotain lammasmössöä. Mysslalle on ennen ainakin maistunut, joten eiköhän mene nytkin alas.
Lisää yksinoloharjoituksia tulee tässä lähiaikoina harjoiteltua enemmänkin, kun olen lupautunut hoitamaan naapurin ulkokoirat. Pitää käyttää eriaikaan lenkillä kun nartulla saattaapi olla/alkaa piakkoin juoksu ja se uros vasta riemastuisi asiasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)